7. -luokkalaisten elämäntyytyväisyys ja koulukaveriverkostot

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten eteläsuomalaiset seitsemäsluokkalaiset kokevat oman elämäntyytyväisyytensä, ja onko taustamuuttujilla yhteyttä nuorten kokemaan elämäntyytyväisyyteen. Tässä tutkimuksessa taustamuuttujat olivat nuoren sukupuoli, sisarusten määrä, tieto siitä kenen kanssa nuori asuu sekä hänen suhteensa omiin vanhempiinsa. Lisäksi selvitettiin, onko nuorten kokemalla elämäntyytyväisyydellä yhteyttä heidän koulukaveriverkostoihinsa, joita tarkasteltiin yksittäisten oppilaiden hengailu- ja kouluapuverkostojen avulla. Hengailuverkostot muodostuivat niistä vertaisista, jotka viettävät aikaa keskenään, ja kouluapuverkostot niistä vertaisista, jotka auttavat toisiaan koulutyössä. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Suomen Akatemian rahoittamaa Mind the Gap -tutkimushanketta (2013-2017), jonka tavoitteena oli tutkia digitaalisen sukupolven maailmaa, muun muassa mielekästä oppimista, kouluintoa, vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Tutkimusjoukko koostui 189 kolmen eteläsuomalaisen koulun seitsemäsluokkalaisesta.

Nuoruudessa tapahtuu fyysistä ja kognitiivista kehitystä, jonka lisäksi myös sosiaaliset suhteet ovat muutoksessa. Nämä muutokset vaikuttavat nuorten elämäntyytyväisyyteen ja nuoruus onkin elämäntyytyväisyyden kannalta kriittistä aikaa. Tutkimuksen tulosten mukaan eteläsuomalaiset seitsemäsluokkalaiset kokevat suhteelliseen hyvää tyytyväisyyttä elämäänsä kohtaan.. Tulos on samassa linjassa aiemmin Suomessa tehtyjen tutkimusten kanssa. Nuoren elämäntyytyväisyydellä löydettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys siihen, millainen suhde hänellä on vanhempiensa kanssa. Tulokset osoittavat, että mitä parempi suhde nuorella on vanhempiensa kanssa, sitä tyytyväisempi hän on elämäänsä. Myös elämäntyytyväisyyden ja nuoren hengailuverkoston koon välillä löydettiin yhteys.