Pedagoginen johtajuus - rehtori luokanopettajien opetustyön tukijana

dc.contributor.authorJohansson, Eveliina
dc.contributor.departmentfi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, OKL Rauma|en=Educational Sc.(Dep.of Teacher Education in Rauma)|
dc.date.accessioned2019-10-21T21:00:23Z
dc.date.available2019-10-21T21:00:23Z
dc.date.issued2019-07-03
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien käsityksiä ja näkemyksiä esimiehen eli rehtorin antamasta tuesta ja pedagogisesta johtajuudesta. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitettiin luokanopettajien toiveita koulun johtamiseen ja sen kehittämiseen. Pedagogista johtajuutta ohjaavat yhdessä sovitut pedagogiset tavoitteet. Johtamisen kentällä pedagoginen johtaminen sijoittuu henkilöstöjohtamiseen. Kouluorganisaatiossa johtaminen on laaja-alaista ja ihmiskeskeistä. Tutkimuksessani keskityttiin näihin erityispiirteisiin. Tämän laadullisen tutkimuksen menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kevään 2019 aikana Länsi-Suomen alueella työskenteleville luokanopettajille (n=4). Halukkuutta osallistua tutkimukseen kysyttiin tekstiviestillä. Aineistoon kuuluvat neljän luokanopettajan haastattelut. Tutkimus osoitti, että kaikki luokanopettajat kokivat rehtorin työn hyvin kiireisenä, jolloin aikaa pedagogiseen johtamiseen ja henkilöstön tukemiseen oli niukasti. Kiireestä huolimatta opettajilla oli myös positiivisia kokemuksia hyvästä henkilöstöjohtamisesta kouluissaan sekä konkreettisesta rehtorin antamasta tuesta arjen tasolla. Kehityskeskusteluita pidettiin yksimielisesti hyvänä käytäntönä, koska silloin rehtorilla oli aikaa pysähtyä kuuntelemaan alaisensa toiveita ja ajatuksia. Opettajista hyvällä koulun johtajalla on auktoriteettia ja tervettä itseluottamusta. Jotta koulun arki sujuu ja opettajat voivat keskittyä opetus- ja kasvatustyöhönsä, tulee rehtorin vastata yhteisistä linjauksista ja huolehtia koulun ulkopuolelta tulevista määräyksistä. Opettajat kokivat rehtorin tehtäväksi seurata, että koulun henkilökunta toteuttaa yhteisiä sääntöjä. Auktoriteetin lisäksi opettajat toivoivat koulun johtajalta hyviä sosiaalisia taitoja ja empaattisuutta. Opettajista oli tärkeää, että rehtoria on helppo lähestyä. Opettajien mielestä rehtori pystyi luomaan hyvää ilmapiiriä kouluun olemalla yksi työntekijä muun henkilöstön joukossa korostamatta johtajan rooliaan. Opettajien näkemysten mukaan rehtorien työ on enemmän asiajohtamista kuin henkilöstöjohtamista. Opettajien kokemus siitä, miten nämä jakautuvat, oli vaihteleva. Osan opettajien mielestä rehtorin työt olivat melkein pelkästään asioiden hoitamista, kun taas osan mielestä hieman alle puolet rehtorin tekemästä työstä oli kuitenkin henkilöstöjohtamista ja pedagogista johtajuutta.
dc.format.extent45
dc.identifier.olddbid165236
dc.identifier.oldhandle10024/148385
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/20720
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019102134117
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/148385
dc.subjectpedagoginen johtajuus, rehtori, johtaminen, henkilöstöjohtaminen, kehityskeskustelu
dc.titlePedagoginen johtajuus - rehtori luokanopettajien opetustyön tukijana
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Johansson_Eveliina_opinnaytetyo.pdf
Size:
507.3 KB
Format:
Adobe Portable Document Format