Positiivisen pedagogiikan käyttö ja konkreettinen hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa PERMA-teorian pohjalta
956.66 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset395
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Lapsen oppimiseen, kehitykseen ja kasvuun vaikuttaa moni eri tekijä. Varhaiskasvatuksessa opettaja, hoitajat ja koko muu henkilökunta vaikuttavat lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen ja tätä kautta lapsen hyvinvointiin. Näin pystytään vaikuttamaan myös siihen, että millainen yksilö hänestä kasvaa. Positiivisen pedagogiikan avulla opettaja pystyy vahvistamaan lapsen hyvinvointia ja edistämään lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Lapsi tulee kohtaamaan haasteita elämässään ja positiivinen pedagogiikka auttaa selviämään näistä haasteista.
Positiivinen pedagogiikka saa juurensa positiivisesta psykologiasta ja siksi sen käsittely tässä tutkimuksessa on tärkeää. Tutkimuksessa käydään läpi hieman vahvuusperustaistapedagogiikka, jonka yksi osa-alue PERMA-teoria on. Seligmanin hyvinvointiteoria eli PERMA-teoria toimii tutkimuksen pohjana ja kaikki perustuu sen viiteen eri elementtiin. Tutkimuksessa sivutaan hieman nykyään hyvinkin yleisesti toistuvaa teemaa nimeltään varhaiserityiskasvatus ja sen muutosta. Varhaiserityiskasvatus on iso osa nykyään varhaiskasvatusta ja sen yleistyminen puhututtaa paljon yhteiskunnassa tällä hetkellä. Tuen tarve on lisääntynyt, ja näin ollen positiivisen pedagogiikan rooli tässä kasvaa myös.
Tutkimuksen kohteena on varhaiskasvatuksen opettajat ja heidän konkreettinen positiivisen pedagogiikan hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksenä oli, että miten positiivinen pedagogiikka lapsiryhmässä toteutuu ja miten sitä konkreettisesti hyödynnetään. Penna-kyselyn pohjana toimi PERMA-teoria ja samalla sen viisi elementtiä. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka analyysinä toimi temmottelu. Kyselyyn vastasi 31 varhaiskasvatuksen opettajaa. Kyselyä jaettiin eri sosiaalisenmedian kanavissa. Pääpaino oli Facebook-ryhmissä, joihin kuului varhaiskasvatuksen opettajia ympäri Suomea. Vastaukset olivat essee tyyppisiä ja niitä saa hyvin tietoa positiivisen pedagogiikan toteutumisesta ja konkreettisesta käytöstä varhaiskasvatuksessa.
Tutkimustuloksista nousi esille viisi pääteemaa, joiden avulla tulokset kerrotaan tutkimuksessa. Tuloksista selviää, että opettajat käyttävät positiivista pedagogiikka päivittäin työssään ja pystyvät omalla esimerkillä kannustamaan lapsia ja näin toteuttamaan positiivista pedagogiikkaa. Kieltolauseiden välttäminen, tunne- ja kaveritaidot sekä kehumisella ja kannustuksella pystytään tukemaan lasten hyvinvointia ja kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä, jokaisella PERMA-teorian osa-alueella.
Avainsanat: PERMA-teoria, positiivinen pedagogiikka, positiivinen psykologia, varhaiskasvatus, varhaiserityiskasvatus