Tutkimuskohteena Fennica

dc.contributor.authorLaunis, Kati
dc.contributor.authorPynttäri, Veli-Matti
dc.contributor.authorMäkikalli, Aino
dc.contributor.authorParente-Čapková, Viola
dc.contributor.organizationfi=kirjallisuustieteet ja kirjoittaminen|en=Literary Studies and Creative Writing|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.32598777715
dc.converis.publication-id498760130
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/498760130
dc.date.accessioned2025-08-28T03:35:06Z
dc.date.available2025-08-28T03:35:06Z
dc.description.abstract<p>Tarkastelemme artikkelissa Suomen kirjallisuushistoriaa tavalla, joka pyrkii antamaan autonomian vuosina 1809–1917 kirjamuotoisena julkaistusta kaunokirjallisuudesta määrällisesti laajan ja bibliografisesti mahdollisimman tarkan kuvan. Artikkeli perustuu konsortiossa <em>Digital history for Literature in Finland</em> (2022–2026, Suomen Akatemia) tehtyyn työhön. Tarkastelemme kaunokirjallisuutta valikoidun teosjoukon sijaan Fennican bibliografisten kuvailutietojen pohjalta: teemme kaukokatseista kirjallisuushistoriaa. Artikkelimme edustaa datarikasteista kirjallisuushistoriaa, joka tuo laajat aineistot, määrälliset ja tilastolliset analyysit ja näihin liittyvät tietokoneavusteiset menetelmät osaksi kirjallisuushistoriallista tutkimusta.</p><p>Keskitymme artikkelissa kahteen aineiston muotoutumisen ja 1800-luvun kirjallisuushistorian kannalta olennaiseen asiaan. Ensin esittelemme, miten hankkeemme keskeinen korpus – Fennicaan sisältyvät, kirjamuotoisina julkaistut ja kaunokirjallisiksi luokitellut noin 2 800 suomen- ja ruotsinkielistä ensipainosta (1809–1917) – on muotoutunut. Tämän jälkeen arvioimme Fennican suhdetta ajanjakson kirjahistoriaan ja esittelemme, millaista informaatiota julkaisujen jakautumisesta, julkaisumääristä ja käännöskirjallisuudesta bibliografinen kuvailutieto tarjoaa. Lopussa esitämme korpuksemme pohjalta joitakin tulkintoja 1800-luvun kaunokirjallisuudesta. Tuomme esiin, että laajan bibliografisen kuvailutiedon tarjoama tieto kirjallisuushistoriasta on, artikkeleissa esitettyine puutteineenkin, aiempaa systemaattisempaa ja kattavampaa. Tämä antaa mahdollisuuden rakentaa aiempaa monimuotoisempi kuva 1800-luvulla julkaistusta kaunokirjallisuudesta. Kuvailutietojen kautta luomamme kaukokatse kirjallisuushistoriaan poikkeaa aikaisemmista kirjallisuushistorioista siinä, ettemme lähde liikkeelle yksittäisten teosten lähiluvusta, vaan teemme yleistyksiä metadatan perusteella. Hankkeen edetessä siirrymme myös lähilukuun hyödyntäen eräänlaista keskitien lukutapaa kauko- ja lähiluvun välillä.</p>
dc.identifier.eissn2242-3796
dc.identifier.jour-issn1795-3790
dc.identifier.olddbid210861
dc.identifier.oldhandle10024/193888
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/56616
dc.identifier.urlhttps://doi.org/10.30665/av.154941
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025082786756
dc.language.isofi
dc.okm.affiliatedauthorMäkikalli, Aino
dc.okm.affiliatedauthorCapkova, Viola
dc.okm.discipline6122 Literature studiesen_GB
dc.okm.discipline6122 Kirjallisuuden tutkimusfi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeA1 ScientificArticle
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.relation.doi10.30665/av.154941
dc.relation.ispartofjournalKirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain
dc.relation.volume22
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/193888
dc.titleTutkimuskohteena Fennica
dc.year.issued2025

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
154941-Artikkelin teksti-394902-2-10-20250504.pdf
Size:
186.39 KB
Format:
Adobe Portable Document Format