Vastaanottokeskuksissa asuvien venäjänkielisten turvapaikanhakijavanhempien kokemuksia Lapset puheeksi-keskustelusta

Abstract

Tutkielma käsittelee vastaanottokeskuksissa asuvien venäjänkielisten turvapaikanhakijavanhempien kokemuksia Lapset puheeksi-keskustelu työmenetelmästä. Tutkielma vastaa osaltaan Maahanmuuttoviraston vuosina 2017–2020 toteutettuun Lapset puheeksi (Lp)-menetelmä vastaanottopalveluissa – psykososiaalista tukea lapsiperheille ja haavoittuville”-hankkeen tarpeeseen tarkastelemalla Lp-keskustelu menetelmän toimivuutta asiakasnäkökulmasta. Hankkeessa menetelmää on pilotoitu muutamiin hankkeessa valittuihin vastaanottokeskuksiin, eikä sitä ole aiemmin käytetty tai sen käyttöä tutkittu turvapaikanhakijoiden parissa tehtävässä työssä. Tutkielma toteutettiin vanhempia haastattelemalla. Tutkimuksen tarkoituksena on vanhempien kokemusten pohjalta selvittää millaisia vaikutuksia: hyötyjä ja haittoja Lp-keskustelulla voidaan katsoa olevan venäjänkielisten turvapaikanhakijalasten ja -perheiden elämään. Tarkoituksena on myös selvittää, millaisia näkemyksiä vanhemmilla on työmenetelmän toimivuudesta sekä millaisia kehittämisideoita heillä on työmenetelmän kehittämiseksi. Tutkielmassa turvapaikanhakijaperheiden elämätilanne ja arki näyttäytyy haastavana sekä aineistossa heidän tuen tarpeensa suurena. Turvapaikanhakijaperheiden kuormittavan elämäntilanteen sekä todettujen hyötyjen ja vaille jäämisen kokemusten kautta välittyy kuva kohderyhmän tarpeista ja toisaalta niistä käyttöfunktioista, mihin Lp-keskustelu vastaa työmenetelmänä vastaanottokeskuksissa. Tutkimuksessa käyttämäni aineisto koostuu seitsemän Venäjän federaatiosta kotoisin olevan turvapaikanhakijaperheen vanhempien strukturoiduista haastatteluista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. Tutkimuksessa ilmeni, että turvapaikanhakijavanhempien kokemukset Lp-keskustelusta olivat positiivisia ja he näkivät työmenetelmän kehittämistarpeet hyvin vähäisinä. Merkittävää oli, ettei kukaan vanhemmista kokenut Lp-keskustelusta olleen heille haittaa. Tutkimuksen perusteella Lp-keskustelu näyttäytyy turvapaikanhakijavanhempien jaksamista, vanhemmuutta ja lastenkasvatusta tukevana työmenetelmä. Tutkimuksen perusteella Lp -keskustelu on myös toimiva työmenetelmä palveluneuvontaan vastaanottokeskuksissa perheiden parissa tehtävään työhön ja se edistää turvapaikanhakijavanhempien toimijuutta, osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista. Lp-keskustelun haasteena näyttää menetelmän toimivuuden näkökulmasta olevan se, ettei se näytä nykyisessä laajuudessaan tarjoavan riittävän konkreettista ja jatkuvaa tukea venäjänkielisille turvapaikanhakijavanhemmille. Tämän lisäksi työmenetelmä näyttäytyy aineistossa osittain myös ongelmiin ja enemmän vanhempien kuin lasten näkökulmaan keskittyvältä.