Pelaajan ja valmentajan vuorovaikutussuhteen mahdollisuuksien ja haasteiden peilautuminen työelämään

Abstract

Urheilujoukkueessa pelaajan ja valmentajan suhde on verrattavissa organisaation johtajan ja alaisen rooliin, jossa pelaaja toimii alaisena ja valmentaja johtajana. Urheilujoukkueessa valmentajalla on iso rooli siinä, miten hänen joukkueensa ja yksilöt sen sisällä suoriutuvat ja miten he viihtyvät joukkueessa. Työelämässä johtajan ja alaisen suhdetta on tutkittu Leader – Member Exchange -teorialla (LMX), joka käsittelee johtajan ja alaisen välistä joko korkea- tai matalalaatuista vuorovaikutussuhdetta, jolla on vaikutusta alaisen suoriutumiseen, motivaatioon ja tyytyväisyyteen. LMX-teorian mukaisesti pelaajat tai alaiset päätyvät myös johtajan tai valmentajan sisä- tai ulkopiiriin riippuen suhteen laadusta, joka tuo heille mahdollisuuksia tai haasteita toimintaympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten pelaajan urheilujoukkueessa kokemat valmentajan ja pelaajan välisestä suhteesta johtuvat mahdollisuudet ja haasteet vertautuvat työelämän vastaaviin ilmiöihin. Samalla tavoitteena oli selvittää, miten nämä vaikuttavat esimerkiksi yksilön suoriutumiseen.

Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä tutkielmassa on ”Mitä mahdollisuuksia ja haasteita asema valmentajan sisä- tai ulkopiirissä asettaa yksilölle urheilujoukkueen kontekstissa?”. Kysymyksen avulla vastataan siihen, mitä mahdollisuuksia tai haasteita pelaajalla on urheilujoukkueessa asemansa vuoksi. Tällä kysymyksellä pohjustettiin toista tutkimuskysymystä, joka on” Miten pelaajan kokemat mahdollisuudet ja haasteet valmentajan sisä- tai ulkopiirissä heijastavat työelämän työntekijä-johtaja-vuorovaikutussuhdetta?” Tämän kysymyksen avulla pyrittiin vertailemaan urheilujoukkueen pelaajan kokemia mahdollisuuksia ja haasteita alaisten työelämässä kokemiin vastaaviin ilmiöihin, sekä nähdä miten nämä vaikuttavat yksilön toimintaan. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jotta tutkielmaa eivät rajoittaneet tarkasti määritellyt säännöt ja jotta määriteltyihin tutkimuskysymyksiin saatiin vastattua laadullisesti ja kuvailevasti. Aineistona tutkielmaan on käytetty tieteellisiä, vertaisarvioituja artikkeleita, jotta tutkielma on myös luotettava. Tämän lisäksi pelaajan ja valmentajan suhdetta käsittelevissä osioissa on käytetty ensisijaisesti urheilun maailmaan keskittyviä lähteitä, kun taas työelämään liittyvissä osioissa on käytetty ensisijaisesti artikkeleita, jotka käsittelevät työelämää tai organisaatioiden tiimejä.

Päätuloksina ensimmäiseen tutkimuskysymykseen pelaajan sisäpiiriasemassa kokemiin mahdollisuuksiin kuului isompi vastuu, parempi kommunikaatio valmentajan ja kollegoiden kanssa, parempi tyytyväisyys ja hyvinvointi, lisääntynyt autonomia ja myös parempi suoriutuminen ja kehittyminen näiden tekijöiden takia. Haasteita esiintyy mahdollisesti suhteen muodostamisessa ja ylläpitämisessä, sekä sen muodostamien paineiden käsittelyssä. Samalla liika autonomia voi myös haitata pelaajaa ja hänen kehitystään. Ulkopiiriin kuulumisen haittoihin kuuluu pienempi vastuu, heikompi kommunikaatio ja kehitys, huonompi motivaatio sekä hylätyksi tulemisen olon tunne. Mahdollisuuksia syntyy joukkuetovereista tulevien voimavarojen ja selviytymiskeinojen kautta, sekä omien kykyjen ja valmentajan lyhytaikaisen motivoinnin kautta.

Toiseen tutkimuskysymykseen liittyen samankaltaisuuksia löytyi kommunikaatioon, hyvinvointiin, autonomiaan, lisääntyneen vastuun sekä kollektiivisuuden tunteen ilmiöissä ja siinä, miten ne vaikuttavat yksilön suoriutumiseen. Eroavaisuuksia syntyi motivaation luomisen ja merkityksen näkymisessä, oikeudenmukaisuuden tunteen aiheuttamissa ilmiöissä, sekä siinä, että urheilussa näkyvä kilpailullisuus ja valmentajan valta kehitykseen eivät näy yhtä paljon työelämässä. Johtajalle mukaan otettavaa urheilusta oli kollektiivisuuden tunteen ja jatkuvan keskustelun omaksuminen suhteisiin.