”Koska huolimatonta on yleensä se, mikä ei ole huolellista” : Tuottamus rikosoikeudellisena konstruktiona ja perustelujen premissirakenne ennakkopäätöksessä KKO 2021:33

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan esimerkkinä toimivan korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2021:33 huolimattomuuden arviointiin liittyvää argumentaatiota. Tutkimusongelmana on analysoida, miten korkein oikeus määrittää tekevänsä huolimattomuuden arvioinnin kyseisessä oikeustapauksessa, ja noudattaako tämä määrittely tuottamuksen rikosoikeudellista konstruktiota. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, tekeekö korkein oikeus huolimattomuuden arvioinnin siten, kuin on määrittänyt sen tehtäväksi. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan kyseisen ennakkopäätöksen perustelupremissejä. Metodologisesti tutkimus liittyy oikeudellisen ratkaisun teoriaan, ja kuuluu siten yleisen oikeustieteen aihepiiriin. Oikeudellisiin konstruktioihin liittyvän teoreettisen osuuden osalta tutkimus pohjautuu Raimo Siltalan oikeudellisen konstruktion määritelmään. Premissianalyysiin liittyvän metodin ja käsitteistön osalta tutkimus tukeutuu Sanna-Maria Klemetin väitöskirjassa Oikeudellisten konstruktioiden kinetiikka - Rakenneanalyyttinen tutkimus esitettyyn dekonstruktiiviseen erdogiseen lukutapaan ja reparatiiviseen tulkintalainoppiin. Tutkimuksen keskeisenä päätelmänä on, että korkein oikeus määrittää huolimattomuuden arvioinnin lähtökohdat tuottamuksen rikosoikeudellista oppirakennelmaa mukaillen. Oikeustapauksen tosiseikkoihin huolimattomuuden arvioinnin lähtökohtia heijastaessaan, korkein oikeus ei kuitenkaan täysin noudata tätä määrittämäänsä tulkintakehystä. Premissirakenteen tarkastelussa avainpremissi kiteytyi toisintoimimisen mahdollisuuden puuttumiseen. Hukkapremissejä taas ilmeni muun muassa oikeuskäytäntöön viittaamisessa. Tuomion piilevänä premissinä voidaan katsoa vaikuttavan yleiseen elämänkokemukseen liittyvät näkökohdat.