Käypä hoito -suosituksen toteutuminen lasten kielellisen erityisvaikeuden seulonnassa, kuntoutuksessa ja tukitoimissa perusterveydenhuollossa

Abstract

Kielellisen erityisvaikeuden piirteitä on tunnistettavissa jo 2-vuotiaasta ylöspäin ja Käypä hoito –suosituksen mukaan luotettavimmin se voidaan diagnosoida 4-6-vuotiaalla lapsella. Tutkielman tavoitteena oli selvittää Käypä hoito -suosituksen (2010) toteutumista lasten kielellisen erityisvaikeuden seulonnassa, kuntoutuksessa ja tukitoimissa perusterveydenhuollossa.

Käypä hoito -suositus (2010) korostaa moniammatillista yhteistyötä, johdonmukaista lapsen kehityksen seurantaa ja havainnointia sekä mahdollisimman varhain aloitettua, yksilöllisesti suunniteltua kuntoutusta ja tukitoimia. Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen kielen ja puheen kehitys poikkeaa tyypillisestä kehityksestä jo varhaisvaiheesta lähtien. Kielellisen erityisvaikeuden riskitekijöiden kartoitus olisi hyvä tehdä jo ennen kuin lapsi alkaa puhua.

Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin vuonna 2011 kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin Puheterapeuttiliiton jäsenrekisterin kautta kunnallisella työnantajalla työskennelleille puheterapeuteille. Tämän tutkielman aineistona käytettiin saatua 175 vastausta. Tilastollisessa tarkastelussa selittävinä muuttujina olivat alue ja kuntakoko ja selitettävinä muuttujina kielellisen erityisvaikeuden seulontaan, kuntoutukseen ja tukitoimiin liittyvät tekijät. Käypä hoito -suositus (2010) toteutui tulosten perusteella melko hyvin niin seulonnan, kuntoutuksen kuin tukitoimienkin osalta, mutta kuntakoolla ja alueella oli jonkin verran yhteyttä toteutumiseen ja kliinisen työn käytäntöihin. Resurssipula ja riittämättömät implementointikeinot mahdollisesti vaikuttavat havaittuihin eroihin. Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää, minkälainen tilanne on nyt noin seitsemän vuotta myöhemmin.