Edelläkävijä esikoulukokeilussa : Koulumyönteisyys ja esikoulun merkitykset Nousiaisten kunnassa 1960- ja 1970-luvuilla

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan koulumyönteisyyttä ja sen rakentumista, esikoulukokeilua sekä esiopetuksen kehittämistä ja paikallisia merkityksiä vuosien 1971–1985 esikoulukokeiluun osallistuneen Nousiaisten kunnan näkökulmasta. Ajallisesti tutkimus keskittyy 1960- ja 1970-lukuihin, jolloin kunnassa aloitettiin kunnan koulupalvelujen mittava kehittäminen, liityttiin esikoulukokeiluun sekä panostettiin esiopetuspalvelujen kehittämiseen ja laajentamiseen kunnassa.

Tutkimus on osa kasvatus- ja paikallishistoriallista tutkimusperinnettä. Tutkimuksessa käsitellään kasvatushistorialliselle tutkimukselle tyypillisesti kasvatuksen ja koulutuksen suhdetta yhteiskuntaan, mutta tuodaan tarkasteluun vahva paikallinen näkökulma Nousiaisten kunnan kautta. Näkökulman tavoitteena on nostaa yhteiskunnallisten ulottuvuuksien lisäksi esiin paikallisia merkityksiä ja tavoitteita koulunuudistustyön ja esiopetuksen kehittämisen taustalla, jotta suomalaisessa koulunuudistustyössä keskeisessä roolissa olleet yksittäiset kunnalliset toimijat saisivat osakseen ansaitsemaansa tutkimuksellista huomiota.

Tutkimuksen aineisto koostuu kasvatus- ja paikallishistoriallisesta tutkimuskirjallisuudesta, Nousiaisten kunnan eri toimijoiden, kuten koululautakunnan ja esikoulun opettajien, tuottamasta asiakirja-aineistosta sekä sanomalehtiaineistosta. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään tukevana aineistona esimerkiksi poliittisia ohjelmia ja oikeuslähteitä. Tutkimuksessa hyödynnetään monipuolista lähdeaineistoa, jotta kunnan toimijuutta ja esiopetukselle näkemiä merkityksiä voidaan tutkia monesta näkökulmasta, huomioiden samalla toimintaa määritellyt yhteiskunnallinen viitekehys.

Tutkimus osoittaa, että esiopetuskokeiluun osallistumisessa ei ollut kyse vain valtiovallan auttamisesta kansallisen koulujärjestelmän kehittämisessä, vaan Nousiaisissa esiopetuksen ja kunnallisen koulujärjestelmän kehittämiseen liittyi monia paikallisia tavoitteita. Koulunuudistustyön tavoitteena oli kehittää kunnan palvelutarjontaa, jotta kunta nähtäisiin laskevan väestösuhdanteen tilanteessa houkuttelevana asuinympäristönä ja muuttokohteena. Esikoulukokeilu oli kunnalle houkutteleva mahdollisuus, sillä valtio tuki kokeilua taloudellisesti, esiopetus vastasi sekä yhteiskunnan että kuntalaisten odotuksiin alle oppivelvollisuusikäisille lapsille suunnattujen palvelujen kehittämistä ja lisäksi esiopetus uutena kouluasteena vahvisti kunnan mainetta edistyksellisenä koulutoimijana ja toi kunnalle myönteistä julkisuutta paikallislehdistössä.

Lisäksi tutkimus osoittaa, että esiopetuksen kehittämisen taustalla vaikutti myös paikallistasolla halu tarjota lapsille kehittävää kasvatuksellista toimintaa. Kunnan koulujärjestelmä hyötyi esiopetuksesta, sillä lasten kouluvalmiudet kehittyivät esikouluvuoden aikana, koulutoimi ja opettajat saivat tietoa lasten kehitystasosta jo ennen oppivelvollisuuden alkamista ja lisäksi mahdolliset tukitoimet voitiin aloittaa jo ennen koulua. Myös vanhemmat olivat tyytyväisiä esikouluun, sillä he katsoivat toiminnan olevan lapsille mielekästä ja heidän oppivan esikoulussa esimerkiksi sosiaalisia taitoja.

Tutkimuksen keskeisenä ansiona voi pitää uusien näkökulmien avaamista Nousiaisten kunnan ja erityisesti kunnan esikoulun historiasta. Lisäksi tutkimus auttaa ymmärtämään yksittäisen toimijan tavoitteita ja toimintaa koulunuudistuksen taustalla sekä koulunuudistustyön etenemistä kunnan sisällä.