Uuvuttaako epävarmuus? : Työn prekarisaation yhteys palkansaajien psyykkisiin stressioireisiin

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen työn prekarisaation yhteyttä suomalaisten palkansaajien stressioireisiin. Työn prekarisaatio viittaa työn ja työsuhteiden epävarmistumiseen sekä työn laadulliseen heikentymiseen. Työn prekarisaatio liittyy yleisempään työn murroksesta käytävään keskusteluun. Tarkastelen tutkielmassa erityisesti, eroaako prekaarien palkansaajien stressioireilu ei-prekaarien palkansaajien stressioireiluista. Selvitän myös, kuinka suuren osa suomalaisista palkansaajista voidaan katsoa kuuluvan prekariaattiin. Lisäksi selvitän, mitkä tekijät ovat yhteydessä prekaariin työmarkkina-asemaan. Tutkielman viitekehyksessä nojaudun pääasiassa suomalaiseen prekariaattia koskevaan tutkimuskirjallisuuteen.

Käytän tutkielman aineistona Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimusta. Työolotutkimus on suomalaisten palkansaajien fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia työoloja mittaava kyselytutkimus. Tutkielman tarkastelu pohjautuu määrällisille monimuuttujamenetelmille. Analyysimenetelminä käytän kuvailevia menetelmiä, ristiintaulukointia, pääkomponenttianalyysiä ja binääristä logistista regressioanalyysiä. Ensisijaisena selittävänä muuttujana on prekaari työmarkkina-asema, joka muodostetaan viidestä prekaarin työn piirteestä. Tämän lisäksi kontrolloin sosiodemografiset tekijät sekä työn aikapaineet ja työhön kohdistuvat vaikutusmahdollisuudet. Toisessa analyysissä tutkin samoilla taustamuuttujilla, mitkä tekijät ovat yhteydessä prekaariin työmarkkina-asemaan.

Tulosten perusteella prekaareilla palkansaajilla on stressioireilua ei-prekaareja palkansaajia useammin. Myös muilla taustamuuttujilla on yhteys stressioireisiin. Stressioireilua selittivät kuitenkin prekaaria työmarkkina-asemaa enemmän työn aikapaineet sekä työhön kohdistuvat vaikutusmahdollisuudet, jotka on tunnistettu aiemman kirjallisuuden perusteella stressioireita selittäviksi tekijöiksi. Tulosten toinen keskeinen havainto on, että noin 12 prosenttia suomalaisista palkansaajista kuului prekariaattiin vuonna 2018. Prekariaatin esiintyvyys ei ole kasvanut vuosien 1984–2018 välillä. Kolmas keskeinen havainto on, että prekaariin työmarkkina-asemaan on yhteydessä sukupuoli, ikä sekä sosioekonominen asema. Myös työn aikapaineilla ja työhön kohdistuvilla vaikutusmahdollisuuksilla havaittiin yhteys prekaariin työmarkkina-asemaan.

Tutkielman tulokset vahvistavat aiempaa suomalaista ja kansainvälistä tutkimusta prekariaarin työmarkkina-aseman terveysvaikutuksista. Prekaaria työmarkkina-asemaa voidaan kuvata huono-osaisuutena, johon on kasautunut useita työympäristöön liittyviä ongelmia ja riskejä. Täten prekaari työmarkkina-asema voi olla riski terveydelle, jolloin se on myös terveyseroja tuottava jakolinja. Aktiiviset työvoimapoliittiset järjestelmät sekä universaalit ja kattavat hyvinvointipalvelut voivat puskuroida prekaarin työn haitallisia terveysvaikutuksia.