Katujengi-ilmiö ja katujenginuoret 2020-luvun Helsingin Sanomien uutisoinnissa

Abstract

Suomeen kehittynyt katujengi-ilmiö on ollut laaja-alaisesti esillä 2020-luvun alun julkisessa keskustelussa, ja ilmiö on saanut osakseen paljon näkyvyyttä uutismediassa. Tässä sosiaalityön pro gradu –tutkielmassa tarkastelen katujengi-ilmiön ja siihen liitettyjen katujenginuorten kuvautumista Helsingin Sanomien uutisoinnissa vuosina 2021–2025. Tarkasteluperiodin alku paikantuu lokakuuhun 2021, jolloin poliisi tiedotti virallisesti ensi kertaa pääkaupunkiseudulle kehittyneestä katujengi- ilmiöstä, josta lähtien katujengit ovat olleet esillä uutismediassa. Tutkielmassani olen kysynyt, minkälaisena katujengi-ilmiö on kuvautunut Helsingin Sanomien kirjoituksissa. Olen pyrkinyt lisäksi vastaamaan kysymykseen siitä, minkälaisina katujenginuoret sekä heihin kohdistunut keskustelu ovat kuvautuneet Helsingin Sanomissa. Tutkielman aineisto koostuu 184 Helsingin Sanomien kirjoituksesta, jotka on julkaistu aikavälillä 14.10.2021-12.12.2025. Aineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Katujengi-ilmiön olemassaolo ja ilmiön määrittely kuvautuu etenkin tarkastelujakson alussa kiistanalaisena. Ilmiö saa vakiintuneemman aseman suomalaisessa yhteiskunnassa vuoden 2022 aikana, jolloin muun muassa poliisi tarkensi määrittelyään katujengeistä sekä annettiin ensimmäiset tuomiot katujengeihin liitetyistä rikoksista. Vilkkainta katujengiuutisointi on ollut vuonna 2023, jonka jälkeen uutisointi on vähentynyt. Huomattava osa katujengi-ilmiöön liittyvästä uutisoinnista käsittelee katujengirikollisuutta, jonka lisäksi uutisoinnissa on ollut esillä keskustelu ilmiöön puuttumisen keinoista, joka kuvautuu aineistossa pitkälti poliittisena keskusteluna. Katujenginuoria käsittelevässä uutisoinnissa korostuu etenkin kolme nuoriin linkitettyä ominaisuutta: miessukupuoli, nuoruusikä sekä ulkomaalaistaustaisuus. Laajemmin keskustelussa nousee esiin kuvaukset katujengikulttuurista, johon uutisoinnissa yhdistetään etenkin gangsta rap-musiikki, sosiaalinen media sekä väkivalta- ja rikoskäyttäytyminen. Katujenginuoriin liittyen Helsingin Sanomissa käydään keskustelua myös katujengikeskustelun leimaavuudesta sekä esitetään yleisesti huolta nuorista. Huolipuhe kohdistuu ennen kaikkea alaikäisiin nuoriin ja lapsiin, joiden pelätään olevan alttiita katujenginuorten vaikutuksille ja toiminnalle.