Käsityksiä tunneälystä, työyhteisön tunneälykkyydestä ja omista tunneälytaidoista luokanopettajien kokemina

Abstract

Tutkimuksessa haluttiin selvittää mitä luokanopettajat ymmärtävät tunneälyn käsitteellä sekä miten he kuvailevat työyhteisönsä tunneälykkyyttä. Lisäksi haluttiin selvittää, miten luokanopettajat kuvailevat omia tunneälytaitojaan. Tutkimus on laadullinen ja sitä lähestytään fenomenografian näkökulmasta, jonka kohteena ovat erilaiset käsitykset, maailman ilmeneminen ja rakentuminen ihmisten tietoisuudessa. Tässä tutkimuksessa haluttiin keskittää kiinnostus luokanopettajien erilaisiin käsityksiin tunneälystä ja tunneälytaidoista. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuutta luokanopettajaa. Kaikki haastateltavat valikoituivat Satakunnan alueelta. Litteroitu tutkimuksen aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella analyysilla. Luokanopettajat näkivät tunneälyn monitahoisesti henkilökohtaisesta, sosiaalisesta ja työyhteisön näkökulmasta. Tunneäly käsitettiin henkilökohtaisten ja sosiaalisten tunneälytaitojen yhdistelmänä, jossa korostuvat omien sekä muiden ihmisten tunteiden tiedostaminen ja tunnistaminen. Tunneäly nähtiin koostuvan monista eri taidoista ja ominaisuuksista, jotka yhdessä vaikuttavat ihmisen ja työyhteisön tunneälyyn. Omassa työyhteisössään luokanopettajat näkivät useita tunneälykkyyden piirteitä, mutta myös monia kehityskohtia. Tunneälykkäitä piirteitä olivat muiden huomioon ottaminen, yhteisöllisyys, positiivisuus, työkavereiden tuki ja apu sekä tunteiden ilmaisu työkavereiden kesken. Toisten tunteiden tunnistaminen, apu ja tuki tulivat esille joissakin työyhteisöissä. Kehityskohtia olivat työyhteisöjen sisäiset erilaiset intressit, pinnallisuus ja vähäiset kohtaamiset työyhteisön jäsenten kanssa, vaikeus löytää yhteistä säveltä, empaattisuuden puute, selän takana puhuminen, kuppikuntien muodostuminen sekä rakentava tunteiden ilmaisu. Tunneälytaitojen vahvuuksina koettiin pääosin sosiaalisia tunneälytaitoja, joilla tarkoitetaan kykyä hyödyntää tunneälytaitoja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Henkilökohtaisista taidoista vahvuutena koettiin ainoastaan vahva itsetunto. Henkilökohtaiset tunneälytaidot liittyvät itsemme hahmottamiseen ja kokemiseen. Tutkimuksen tulokset eivät ole sovellettavissa muihin tilanteisiin tai ryhmiin, vaan luovat kuvaa luokanopettajien erilaisista käsityksistä tunneälyyn ja tunneälytaitoihin liittyen. Tutkimuksen toteutuksessa luotettavuuden ja eettisyyden kriteerit on otettu huomioon.