Sukupuolittuneet stereotypiat haastamassa poliittista asiantuntijuutta : Pääministeri Sanna Marin suomalaisen uutismedian otsikoissa 2019-2023

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma tarkasteli suomalaisten uutismedioiden otsikointia pääministeri Sanna Marinista vuosina 2019–2023. Aineistona toimi mediakanavien Ylen, Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verkkosivuilla julkaistut uutisotsikot. Tutkielman analyysi perustui laadulliseen sisällönanalyysiin, jossa lähestymistapa oli teoriasidonnainen. Sukupuolittuneen julkisuuden ja järjestelmällisen naisvihan teoriat ohjasivat tulkintaa sekä toimivat ajattelua suuntaavina ja tulkintoja avaavina työkaluina. Lisäksi tutkielmassa taustoitettiin median toimintalogiikkaa, jotta politiikan ja median kiinteää vuorovaikutussuhdetta voidaan ymmärtää paremmin. Vaikka mediakanavien vertailu ei kuulunut varsinaisiin tutkimuskysymyksiin, sitä on tarkasteltu osana analyysiä, mikä toi tutkimukseen uutuusarvoa. Tutkimusta tehdessä havaittiin, että valtaosa verkkouutisten otsikoista oli asiapitoisia ja käsitteli valtioneuvoston politiikkaa sekä pääministerin virkatehtäviä. Asianmukaisen uutisoinnin rinnalla aineistosta kuitenkin erottui selvästi havaittavia ja toistuvia teemoja, joissa pääministeriä käsiteltiin sukupuolittuneiden kehysten kautta. Analyysissa tunnistettiin ja jäsennettiin sukupuolittuneeseen julkisuuteen liittyviä merkityksiä uutisotsikoista. Lisäksi havainnollistettiin hienovaraisia sukupuolittuneita ja naisvihamielisiä journalistisia toimintatapoja ja muotoiluja. Suomalaiset uutismediat kohdistivat toisarvoista huomiota naispoliitikon yksityiseen ja henkilökohtaiseen elämänpiiriin, esimerkiksi sivuuttamalla asiantuntijuuteen ja uraan liittyviä seikkoja. Lisäksi mediakanavien uutisotsikot ylläpitivät sukupuoliin liittyviä kulttuurisesti juurtuneita stereotypioita. Vaikka todellisuus on monimuotoinen, median voidaan katsoa osin jatkaneen sukupuolittuneita kuvauksia, jotka vähättelevät naisten poliittisia mahdollisuuksia ja rakentavat julkiselle yleisölle poissulkevia mielikuvia heidän osaamisestaan ja uramahdollisuuksistaan. Otsikot eivät olleet suoraan vihamielisiä, mutta ne osallistuivat rakenteelliseen kontrolliin uutismediassa ja ylläpitivät sukupuolittuneita odotuksia vallankäytön kentällä.