Tilintarkastajien ja data-analyytikoiden osaamisen erojen merkitys data-analytiikan hyödyntämisessä tilintarkastuksessa

Abstract

Data-analytiikan keskeisyys tilintarkastuksessa kasvaa jatkuvasti. Kasvava datamäärä ohjaa tilintarkastajia käyttämään data-analytiikkaa ylläpitääkseen tilintarkastuksessa riittävää laatua. Data-analytiikalla saavutetaan useita etuja, kuten koko populaation testauksia sekä parantunut tilintarkastuksen laatu. Kehitys on kuitenkin muokannut työtehtäviä ja siten osaamisen vaatimuksia. Vaikka yritykset palkkaavat kasvavin määrin data-analyytikkoja, tilintarkastajaa ei voida korvata tilintarkastuksessa lainsäädännön sekä osaamisen vuoksi. Tilintarkastajien data-analytiikan taidot eivät luonnollisesti ole samalla tasolla data-analyytikoiden kanssa, joten haasteita syntyy yhteistyössä. Tutkielma selvittää näitä osaamisen erojen aiheuttamia haasteita. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelututkimuksen kautta, jossa haastateltavana oli data-analyytikko ja tilintarkastaja. Molempien haastateltavien työtehtävät liittyivät tilintarkastuksen data-analytiikkaan. Tehtävienjakoa tilintarkastajien ja data-analyytikoiden välillä pyritään selittämään kognitiivisen sopivuuden teorian näkökulmasta. Kognitiivisen sopivuuden teoria esittää, että ongelmaa ratkaisevan työtehtävän sopiessa ongelman esitysasuun johtaa se tehokkaampaan ongelmanratkaisuun. Haastattelun havainnot täsmäsivät pääosin aiempaa kirjallisuutta tilintarkastajien ja data-analyytikoiden taidoista ja oppimisesta. Tulokset antoivat kuvan tilintarkastajien ja data-analyytikoiden välisestä työnjaosta, jota aiemmassa kirjallisuudessa ei ole käsitelty paljoa. Analytiikkatiimi pääosin loi työkaluja tilintarkastajien käytettäväksi, jolloin tilintarkastajilta vaadittiin vain vähän data-analytiikan osaamista. Ongelmiksi jäivät ongelmanratkaisu virhetilanteissa sekä datan muokkaamisen taidot. Data-analyytikolla ei ollut aiempaa tilintarkastuksen osaamista, joten hän on joutunut tukeutumaan tilintarkastajien osaamiseen työkaluja luodessa. Yhteistyö toimi pääosin avainhenkilöiden kuten data-analytiikkaa osaavan tilintarkastajan kautta, joihin myös keskitettiin enemmän koulutusta. Data-analyytikot harvemmin toimivat toimeksiannoissa suoraan, mutta suuremmissa hankkeissa tarvittiin heidän tukeaan. Data-analytiikan ongelmat rajoittuivat pääosin osaamiseen. Data-analytiikka koettiin melkein pakolliseksi suuremmissa toimeksiannoissa laadun ylläpitämiseksi. Mahdolliseksi jatkotutkimusmahdollisuudeksi jää data-analyytikon hyödyntäminen asiantuntijana tilintarkastustoimeksiannossa. Tämä auttaisi hahmottamaan käytännön rajoitteita yhteistyössä sekä tilintarkastajan käytännön mahdollisuuksia arvioida tehtyä työtä. Lisäksi tutkittavaksi jää tilintarkastustaitojen vertaaminen muiden toimialojen taitoihin data-analyytikon kannalta.