Uskontotietoinen työote lastensuojelun sosiaalityössä

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee uskontotietoisen työotteen rakentumista sekä tälle työotteelle annettua asemaa ja tehtävää lastensuojelun sosiaalityössä kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen tarve pohjaa ensinnäkin aihetta käsittelevän tutkimuksen vähäisyyteen sekä hajanaisuuteen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Lisäksi tutkimushavainnot lastensuojelun kentältä korostavat uskontoa koskevan osaamisen puutteiden vaikuttavan lastensuojelun asiakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun heikentävästi. Tutkielma pohjaa sosiaalityön tutkimuksessa yleiseen kulttuurista kompetenssia sekä hieman harvinaisempaan, uskontolukutaitoa koskevaan teoreettiseen kirjallisuuteen. Suomalaisen tutkimuksen niukkuuden vuoksi varsinainen aineisto muodostuu viimeisen 15 vuoden aikana sosiaalityön alalla julkaistusta kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta. Tarkemmin kyse on 12 vertaisarvioidusta kvalitatiiviseen tutkimusasetelmaan perustuvasta artikkelista, jotka sijoittuvat lastensuojelun sosiaalityön kontekstiin ja joissa tarkastellaan uskonnollisuuteen liittyviä tekijöitä. Sisällönanalyysin keinoin aineistosta etsitään merkityksiä uskontotietoisen työotteen ilmenemisestä ja toteuttamisesta sekä tälle työotteelle annetusta painoarvosta. Tutkimustulosten mukaan uskontotietoinen työote lastensuojelun sosiaalityössä rakentuu monitasoisena kokonaisuutena, jossa painottuvat niin yksittäisen työntekijän asennoituminen, tieto ja taidot kuin uskonnon systemaattista huomiointia asiakasprosessissa tukevat käytännöt. Ennen kaikkea työotteen toteutuminen edellyttää kuitenkin lastensuojeluorganisaatioiden rakenteellista tukea, eikä sitä voida tarkastella irrallaan laajemmasta yhteiskunnallisesta kontekstista. Uskontotietoinen työote nähdään sekä välttämättömänä osana sosiaalityön käytäntöä että sen kehittämisen välineenä. Työotteen avulla edistetään asiakkaiden hyvinvointia, työntekijän ammatillista osaamista ja laajempaa rakenteellista muutosta. Tutkimustulokset korostavat tarvetta lisätutkimukselle uskonnon merkityksestä sosiaalityössä ylipäänsä, mutta erityisesti lastensuojelussa sekä lapsiperheiden ennaltaehkäisevissä palveluissa. Tarvetta on nimenomaan suomalaiselle tutkimukselle, jotta voidaan kehittää käytännön sosiaalityöhön soveltuvia malleja ja suosituksia. Lisäksi uskontotietoisen työotteen vahvistaminen edellyttää ymmärrystä uskonnollisuuden monimuotoisuudesta ja toisaalta uskonnon huomioimisen tärkeydestä osana jokaisen sosiaalityön asiakkaan elämää.