Osakepanttivelkoja konkurssissa

Abstract

Tutkielman tavoite on kattavasti selvittää osakepanttivelkojan asemaa tämän kanssa luottosuhteessa olevan velallisen konkurssissa. Tarkastelussa käytän hyväksi lainsäädäntöä, viranomaisaineistoa ja oikeuskirjallisuutta. Osakeyhtiön osakkeisiin kohdistuva osakepantti on, kiinteistökiinnityksen ja yrityskiinnityksen ohella, käytännössä merkittävin vakuuskohde, jota Suomessa käytetään yritysrahoituksessa lainavastuiden takaisinmaksun vakuutena. Osakepantti mahdollistaa panttivelkojan korkea-asteisen vakuusoikeuden ulottamisen toiminnassa olevan yrityksen varallisuuteen sekä sen toiminnastaan mahdollisesti saamaan tuottoon. Jatkuva riski pantin arvon alentumisesta kuuluu osakepantin luonteeseen. Kyse on liikeriskistä, joka velkojan on huomioitava jo luottosuhdetta solmittaessa. On kuitenkin huomattava, että osakepantinhaltijaa koskevat riskit, etenkin velallisen konkurssin osalta, eivät ole tunnistettavissa lakitekstistä mitenkään ilmeisesti. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää tarkastella osakepanttivelkojan asemaa kokonaisuutena yhtiö-, velvoite- ja esineoikeudellisten normien valossa ja systematisoida pantinantajan konkurssista johtuvia oikeudellisia ongelmia, jotta voitaisiin paremmin tiedostaa osakepanttaukseen liittyvät riskit ja mahdolliset keinot niiden hallitsemiseen. Tutkielman aiheen tarkastelu on jaettu neljään aiheeseen; osakkeeseen irtaimena esineenä ja omistusosuutena, panttioikeuteen, konkurssiin yleisesti ja panttivelkojan asemaan konkurssissa. Tutkielmassa sovellettu metodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Keskeisinä lähteinä on käytetty Tammi-Salmisen teosta Esinevakuusoikeuden perusteet sekä Könkkölän ja Linnan teosta Konkurssioikeus.