Opettajien kokemuksia matematiikan opetuksen eriyttämisestä innovatiivisissa oppimisympäristöissä vuosiluokilla 3–5

Abstract

Viime vuosikymmenten koulusuunnittelun uudistusvaiheen myötä on alkanut siirtymä perinteisistä luokkahuoneista kohti innovatiivisia oppimisympäristöjä, jotka rakentuvat avoimista, muunneltavista ja joustavista tiloista. Uudenlaiset innovatiiviset oppimisympäristöt ovat kuitenkin keränneet kritiikkiä erityisesti julkisessa keskustelussa. Huoli on kohdistunut erityisesti siihen, miten oppilaiden yksilölliset erot ja haasteet huomioidaan näissä ympäristöissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin tarkastella innovatiivisen oppimisympäristön roolia oppilaiden yksilöllisyyden huomioimisessa matematiikan opetuksen kontekstissa. Matemaattinen osaaminen on perusedellytys nyky-yhteiskunnassa toimimiselle, mutta matematiikan oppimistulokset ovat laskeneet aiempaa alhaisemmiksi. Tavoitteena oli selvittää konkreettisia keinoja, joita opettajat käyttävät matematiikan opetuksen eriyttämiseen sekä erilaisia eriyttämistä edistäviä tekijöitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineistona käytettiin vuonna 2022 kerättyä haastatteluaineistoa, jossa haastateltavina oli vuosiluokilla 3–5 opettavia luokanopettajia ja erityisopettajia. Haastattelut oli toteutettu yksilö- ja ryhmähaastatteluina. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Opettajien käyttämät eriyttämiskeinot jakautuivat ryhmittelyyn ja rakenteisiin, pedagogisiin ratkaisuihin sekä yhteisopettajuuteen. Innovatiivisen oppimisympäristön koettiin myös pääosin edistävän eriyttämisen mahdollisuuksia. Eriyttämistä edistävät mahdollisuudet jakautuivat neljään kategoriaan: yhteistyö ja yhteisopettajuus, fyysiset rakenteet ja mahdollisuudet, pedagogiikan monipuolistuminen sekä oppilaslähtöisyys, osallisuus ja motivaatio. Eriyttäminen koettiin innovatiivisessa oppimisympäristössä helpommin toteutettavaksi kuin perinteisessä luokkahuoneessa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että eriyttäminen innovatiivisissa oppimisympäristöissä kohdistuu pääosin opetuksen sisältöön ja prosessiin. Opettajien käyttämät eriyttämiskeinot vastaavat eriyttämiselle yleisesti asetettuja vaatimuksia ja vakiintuneita menetelmiä. Tulokset noudattavat aiempaa linjaa, jonka mukaan innovatiivinen oppimisympäristö tarjoaa perinteistä luokkahuonetta paremmat mahdollisuudet inkluusion toteutumiselle. Tämän tutkimuksen avulla voidaan tuoda ilmi negatiivisen keskustelun varjoon jääviä innovatiivisen oppimisympäristöjen inklusiivisia käytänteitä ja mahdollisuuksia. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös koulujen toimintakulttuurin kehittämisessä inklusiivisempaan suuntaan.