Narratiivinen identiteetti ja toiseuden kokemus Ocean Vuongin romaanissa On Earth We're Briefly Gorgeous

Abstract

Ocean Vuongin esikoisromaani On Earth We’re Briefly Gorgeous (2019) on pitkäksi kirjeeksi kirjoitettu kertomus Little Dogin elämästä. Kirje on osoitettu tämän lukutaidottomalle äidille. Little Dogin perhe on muuttanut Vietnamista Yhdysvaltoihin Vietnamin sodan seurausten vuoksi ja Little Dog kasvaa kahden kulttuurin välissä. Romaani käsittelee identiteetin, trauman ja kulttuurisen sekä seksuaalisen toiseuden teemoja. Kerronta kulkee epälineaarisesti ajan ja paikan rajojen yli yhdistellen muistoja toisiinsa ja luoden siten uusia yhteyksiä menneiden kokemusten välille pyrkimyksenään löytää mahdollisuus aloittaa alusta. Tarina sijoittuu pääosin Little Dogin lapsuuden ja nuoruuden ympäristöön Hartfordiin, Connecticutiin, jossa tämä kasvaa ulkopuolisuuden tunteen kera, kunnes rakastuu ikäiseensä poikaan Trevoriin. Kertomuksessa käydään kuitenkin myös päähenkilön äidin ja isoäidin nuoruuden ajan Vietnamissa.

Tässä tutkielmassa tarkastelen Little Dogin narratiivisen identiteetin rakentumista sekä toiseuden kokemuksen mahdollisia vaikutuksia tähän prosessiin. Kiinnitän huomion myös ylisukupolvisen trauman ja hybridisen identiteetin kysymyksiin. Narratiivista identiteettiä tarkastelen pääosin Hanna Meretojan narratiivisen hermeneutiikan ja Paul Ricoeurin hermeneuttisen filosofian näkökulmista. Keskityn siihen, kuinka Little Dog käyttää kirjeen kirjoittamista tapana jäsennellä kokemaansa ja siten oivaltaa niitä hetkiä, jotka ovat muovanneet hänen minäkuvaansa ja mahdollisen tajuaan. Narratiivisen identiteetin tutkiminen ohjaa kohti ihmiskeskeistä ja filosofista ihmisen identiteettiin kokonaisvaltaisesti vaikuttavien osatekijöiden tarkastelua.

Kulttuurisen toiseuden käsitettä lähestyn muun muassa Stuart Hallin kulttuurintutkimuksen käsitteiden kautta kuljettaen kuitenkin mukana myös muita intersektionaalisesti merkittäviä tekijöitä yksilön identiteetin kehitykselle. Kulttuurisen toiseuden kokemus paljastaa Little Dogin kärsivän jälkimuistista ja kantaen vanhempiensa sotatraumoja myös omassa narratiivisessa identiteetissään. Seksuaalisen toiseuden tarkasteluni pohjalla toimii Sara Ahmedin queer-teoria ja esimerkiksi Judith Butlerin ja Eve Kosofsky Sedgwickin kirjoitukset. Seksuaalivähemmistöön kuuluminen herättää Little Dogissa vähemmistöstressin kokemuksen, mutta toisaalta rakastumisen kokemus toimii myös positiivisena voimavarana, sillä hän voi jakaa toiseuden kokemuksen rakastamansa henkilön kanssa. Tutkimuksessa selviää, että toiseuden kokemuksella on vaikutuksia yksilön narratiiviseen identiteettiin ja mahdollisen tajuun. Rajoittavat kertomukset voivat pienentää yksilön mahdollisen tajua, mutta oman narratiivisen identiteetin tietoinen tutkiminen ja elämän kokemusten kerronnallistaminen toimii välineenä, jonka avulla voi löytää mahdollisuuden aloittaa alusta.