Kotimaisen nykyrunouden visuaaliset elementit

dc.contributor.authorKoivisto, Matilda
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Cultural Research and Art Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Kotimainen kirjallisuus|en=Finnish Literature|
dc.date.accessioned2021-05-21T21:01:35Z
dc.date.available2021-05-21T21:01:35Z
dc.date.issued2021-05-01
dc.description.abstractTutkielmassa tarkastellaan seitsemän suomalaisen nykyrunoteoksen visuaalisia elementtejä. Nämä seitsemän teosta ovat Kristian Blombergin Kaikessa hiljaisuudessa (2019), Mikael Bryggerin teokset Tuuliatlas (2014) ja Valikoima asteroideja (2011), Teemu Mannisen Futurama (2010), Henriikka Tavin Esim. Esa (2007), Susinukke Kosolan Varisto (2018) sekä Virpi Vairisen Ilmanala (2018). Tutkielmassa pohditaan, millaisia visuaalisia elementtejä suomalaisista visuaalisista runoteoksista löytyy ja miten nämä visuaaliset elementit rakentavat teosten temaattista kenttää. Tutkielmassa analysoidaan yksittäisten visuaalisten runojen elementtejä ja tarkastellaan teoskokonaisuuksien visuaalisuutta suhteessa ei-visuaalisuuteen. Lisäksi tutkielman kannalta olennainen kysymys ovat visuaalisen runouden moninaiset lukutavat. Tutkielmassa visuaalisia runoja luokitellaan Alan Prohmin visuaalisen runouden kategorisoinnin avulla. Prohm luokittelee visuaaliset runot kielellisiin visuaalisiin runoihin, visuaalispainotteisiin runoihin ja täysin visuaalisiin runoihin. Tutkielma on jaettu kolmeen lukuun, joista jokaisessa tarkastellaan yhtä Prohmin visuaalisen runouden kategoriaa suhteessa tutkimuksen aineistoon. Lisäksi tutkielman viimeisessä käsittelyluvussa tarkastellaan visuaalisten ja ei-visuaalisten runojen välistä suhdetta. Tässä luvussa teosten visuaalisuutta tutkitaan myös teoskokonaisuuksien kontekstissa. Tutkimuksen tärkein käsite on visuaalinen runous. Visuaalinen runous on katsottavaksi tarkoitettua runoutta. Visuaalinen runous saavutti suurempaa suosiota varsinkin 1920-luvun eurooppalaisten avantgarde-liikkeiden keskuudessa sekä 1950-luvulla syntyneessä konkreettisessa runoudessa. Visuaalinen runous on kuitenkin 2000-luvulla kasvattanut merkitystään suomalaisella runouskentällä ja visuaalisia elementtejä löytyykin monista nykyrunoteoksista. Visuaalisuuden nousujohteisuuden vuoksi uudelle visuaalisen runouden tutkimukselle on tarvetta. Tutkimuksessa käy ilmi, miten suomalainen nykyvisuaalisuus sisältää laajasti erilaisia visuaalisia elementtejä ja nämä visuaaliset elementit rakentavat runojen temaattista kenttää yhteistyössä runojen ei-visuaalisten elementtien kanssa monin erilaisin tavoin. Tutkielmasta käy myös ilmi, että visuaalisia runoja lukiessa lukutottumuksia on usein muutettava, sillä visuaalisten runojen lukutavat poikkeavat monesti perinteisempien runojen lukutavoista.
dc.format.extent113
dc.identifier.olddbid168749
dc.identifier.oldhandle10024/151872
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/14230
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021052130990
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/151872
dc.subjectvisuaalisuus, visuaalinen runous, kokeellisuus, suomalainen nykyrunous, nykyrunous, runous
dc.titleKotimaisen nykyrunouden visuaaliset elementit
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Koivisto_Matilda_Opinnayte.pdf
Size:
4.75 MB
Format:
Adobe Portable Document Format