Eräiden varallisuuslajien käsittely avioero-osituksessa

Abstract

Tutkimus analysoi optio-oikeuksia, omistajayrittäjän osakeomistusta suomalaisessa osakeyhtiössä, ja yksityisiä eläkejärjestelyjä aviopuolisoiden välisen aviovarallisuussuhteen näkökulmasta, sekä sitä, miten edellä mainittuja oikeuksia käsitellään avioliiton purkautuessa avioero-osituksessa, käsittäen myös ositusta edeltävän, avioliittolain 90 § mukaisen välitilan. Tutkimuksessa tutkitaan ja systematisoidaan aviovarallisuutta sääntelevän lainsäädännön kehitystä ja voimassa olevaa oikeutta oikeusdogmaattisesta näkökulmasta, sekä analysoidaan kuinka voimassa oleva oikeus vastaa modernien varallisuuslajien yksityisoikeudellisten ominaisuuksien luomiin haasteistiin. Tutkimuksessa arvioidaan myös avio-oikeuden laajuuden suhdetta hybridimuotoisiin varallisuuseriin, joilla on yhteys aviopuolisoiden työpanokseen sekä omaisuuden tuottoon. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan oikeusvertailun kautta varallisuuserien aviovarallisuusoikeudellista käsittelyä avioero-osituksessa Pohjoismaissa, sekä erilaisten käsittelymallien vertautumista Suomen voimassa olevaan oikeuteen. Voimassa olevaa sääntelyä tarkasteltaessa on epäselvää, sisällytetäänkö vararallisuuserät, jotka eivät ole ositettavissa ositusperusteen syntyhetkellä ositukseen, ja mikäli sisällytetään, osituksen alaisen osuuden arviointi on lähes mahdotonta voimassa olevan oikeuden perusteella. Tutkimuksessa käsiteltyjä varallisuuslajeja arvioidaan myös sen suhteen, kuinka oikeus saadaan ja miten ositettavan erän laajuus määritetään avioero-osituksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on eri oikeudenalojen tulkinnan kautta käsitellä eräiden varallisuuslajien, sekä niiden mahdollisesti kerryttämän tuoton ongelmakohtia osituksessa. Tutkimus pyrkii varallisuuslajien luokittelun ja voimassa olevan oikeuden tulkinnan näkökulmasta tarkastelemaan sitä, puoltavatko nykyisen aviovarallisuusjärjestelmän ratkaisumallit tulkintaa, jonka perusteella varallisuuslajit, jotka eivät ole realisoitavissa ositusperusteen syntyhetkellä, tulisi sisällyttää avio-oikeudenalaiseen omaisuuteen. Tutkimus päätetään arvioon de lege ferenda, voimassa olevan oikeudentilan muutoksentarpeesta, sekä tutkimuksen kulussa havainnoiduista muutoksien toteutusehdotuksista. Kuitenkaan tutkimuksen ei ole tarkoitus tarjota yksiselitteisiä ratkaisuvaihtoehtoja, vaan pääasiallisesti tuoda eri oikeudenaloilta näkökulmia avioliittovarallisuusoikeuden kehitykseen, sekä siihen missä laajuudessa tutkimuksessa käsiteltyjen varallisuuserien yksityisoikeudelliset ominaisuudet tulisi huomioida avioero-osituksessa.