Historian käyttö Iso-Britannian parlamentin puheissa Suezin kriisin aikana

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan Suezin kriisin aikaisia Iso-Britannian parlamentin alahuoneen keskusteluita ja kuinka kansanedustajat käyttivät historiaa puheenvuoroissaan. Tutkimusaineistoon olen valinnut suoraan Suezin kriisiä koskevat parlamentin alahuoneen keskustelut, alkaen Egyptin valtion päätöksestä kansallistaa Suezin kanava ja päättyen Iso-Britannian ja Ranskan sotatoimien alkamiseen.

Suurimman historian käytön kokonaisuuden kansanedustajien puheissa muodostivat viittaukset toiseen maailmansotaan ja sitä edeltäneisiin liennytyspolitiikan vuosiin. Kansanedustajat rinnastivat Suezin kriisin tilanteen ja Hitlerin laajentumispyrkimykset toisiinsa. Heidän viestinään oli, että Egyptin johtaja eversti Nasser oli pysäytettävä heti, muuten tilanne voisi johtaa laajempaan konfliktiin.

Toisen kokonaisuuden muodostavat lähinnä työväenpuolueen kansanedustajien tekemät viittaukset Brittiläisen imperiumin historiaan. Kansanedustajien mukaan konservatiivipuolueen hallituksen suunnittelemat sotatoimet muistuttivat Brittiläisen imperiumin menneisyydestä Egyptissä ja muualla maailmassa.

Kolmas historian käytön kokonaisuus ovat viittaukset Korean sotaan, ja kuinka työväenpuolueen hallitus oli hakenut sotatoimille valtuutuksen YK:n turvallisuusneuvostosta. Puheenvuoroissaan työväenpuolueen kansanedustajat tuomitsivat mahdolliset sotatoimet Egyptissä ilman turvallisuusneuvoston valtuutusta. Konservatiivit eivät pitäneet tätä tarpeellisena ja huomauttivat, että Korean sodan aikainen valtuutus oli mahdollista vain koska Neuvostoliitto boikotoi tuolloin istuntoja.