EUROOPPALAISTEN VANHEMPIEN ARVO-ORIENTAATIOT : Kansainvälinen vertaileva tutkimus individualististen arvojen yhteydestä perherakenteeseen

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on eurooppalaisten vanhempien arvo-orientaatiot ja niiden yhteys perherakenteeseen. Tarkoituksena on tutkia rakenteiden, kuten perhemuodon, yhteiskunnallisten perheen tukemisen regiimien ja perheoikeudellisen lainsäädännön yhteyksiä vanhempien individualistisiin arvoihin. Tutkielman tavoitteena on tarkastella, onko postmodernille ajalle ominaiset individualistiset arvot yhteydessä perherakenteeseen, josta on toisen väestöllisen murroksen myötä tullut läpi Euroopan yhä dynaamisempi ja monimuotoisempi. Kiinnostuksen kohteena on, miten eurooppalaisten vanhempien individualistiset arvot vaihtelevat erilaisissa toimintaympäristöissä ja esiintyykö perherakenteiden välillä eroja, kun perhepoliittiset ja -oikeudelliset kontekstitason muuttujat ovat vakioitu. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat Lesthaeghen (1986; 2010) teoria toisesta väestöllisestä murroksesta, Schwartzin arvoteoriamalli (1992) sekä Andreβin (2003) typologia eurooppalaisista perheen tukemisen regiimeistä, joissa Euroopan maat on jaettu neljään eri regiimiin perustuen maissa harjoitettavaan perhepolitiikkaan, työmarkkinatilanteeseen sekä diskursiiviseen perhekäsitykseen. Aineistona tutkielmassa on eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen (European Social Survey, ESS) kolmannen kierroksen vertaileva aineisto, joka on kerätty 25:stä Euroopan maasta. Aineisto hyödyntää Schwartzin arvoteoriamallia ja se soveltuu hyvin vertailevaan kansainväliseen arvotutkimukseen, jonka analyysit toteutetaan tilastollisin menetelmin. Analyysimenetelminä käytetään tilastollisia tunnuslukuja, eksploratiivista faktorianalyysia sekä lineaarista monitasoregressioanalyysia. Mikro- ja makrotason muuttujien päävaikutusten lisäksi tarkastellaan yhdysvaikutuksia eli interaktioita. Arvojen operationalisoinnin ja tilastollisten analyysien myötä vanhempien perusarvoista nousi kolme eri arvo-orientaatiota; välittämisen, elämänhallinnan ja elämäntavan arvo-orientaatiot. Tutkimuksen empiiriset tulokset tukevat Lesthaeghen teoriaa toisesta väestöllisestä murroksesta ja sen yhteydessä tapahtuneesta postmoderniin elämäntapaan kietoutuvasta arvomuutoksesta. Empiiristen tutkimustulosten valossa voidaan sanoa, että uudet perherakenteet heijastavat osaltaan individualistisempaa arvomaailmaa verrattuna ydinperheen vanhempiin, kun perheiden erilaiset perhepoliittiset ja -oikeudelliset muuttujat on huomioitu.