Listayhtiöiden julkisen veroraportoinnin vertailu Suomen ja verrokkimaiden välillä

Abstract

Verokysymykset ovat viime vuosikymmenen aikana nousseet osaksi yritysvastuukeskustelua, kun kansainvälisesti toimivat suuryritykset ovat olleet julkisuudessa harjoittamansa aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi. Näin veroasiat ovat kiinnittäneet sidosryhmien huomion, ja asianmukainen veronmaksu tunnistetaan laajasti yritysten yhteiskunnalliseksi velvollisuudeksi, mikä näkyy joissain määrin myös vastuullisen sijoittamisen kentällä esimerkiksi veropolitiikkaan kohdistuvina kriteereinä. Julkinen veroraportointi on alkanut normittua, ja EU-direktiivin 2021/2101 myötä julkinen verojen maakohtainen raportointi tulee pakolliseksi EU-alueella toimiville suuryrityksille ja -konserneille. Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa, kuinka laajasti kansainväliset pörssiyhtiöt tiedottavat julkisesti veroasioistaan. Tutkimuksen tarkasteluryhmä muodostuu suomalaisista, ruotsalaisista, ranskalaisista, britannialaisista ja yhdysvaltalaisista paikallisiin pörsseihin listautuneista yrityksistä, jotka edustavat maidensa suurimpia yrityksiä eri toimialoilta. Empiirisen analyysin kautta selvitetään, kuinka laajasti yritykset tiedottavat veroasioistaan liittyen eri verotuksen teemoihin, joiden viitekehyksen muodostavat GRI 207: Tax -standardin tiedonantovaatimukset ja verotuksen läpinäkyvyyteen liittyvät tiedot, joita ovat siirtohinnoittelu, efektiivinen veroaste ja erilaisten verokannustimien käyttö. Tutkielman hypoteesina on, että suurimmat eroavaisuudet listayhtiöiden raportoinnissa ovat peräsin eroavaisuuksista yhtiöiden vapaaehtoisessa tiedottamisessa, minkä lisäksi sääntelyn arvioidaan vaikuttavan julkiseen veroraportointiin sitä yhteneväistävästi, kun tarkasteltavat yritykset ovat enimmäkseen suuria kansainvälisesti toimivia konserneja. Tarkasteltujen listayhtiöiden julkisen veroraportoinnin vertailusta nousi esille paljon yhteneväisyyksiä mutta myös joitakin eroavaisuuksia ja mielenkiintoisia havaintoja liittyen suomalaisten yhtiöiden vertautumiseen muihin maihin nähden. Lähes kaikki yhtiöt olivat kuvanneet yleisesti suhtautumistaan verotukseen liittyvään sääntelyn noudattamiseen, veroasioista vastaavia organisatorisia elimiään ja yhteistyötään viranomaisten kanssa, minkä lisäksi ne avasivat erityisen laajasti maksamiensa verojen määrää suhteessa liikevaihtoon. Suurimmat eroavaisuudet liittyivät maakohtaisten tietojen raportointiin, joita yhdysvaltalaiset yhtiöt eivät antaneet juuri lainkaan. GRI 207: Tax -standardin tiedonantovaatimusten edellyttämässä laajuudessa veroasioistaan tiedottivat ainoastaan kaksi suomalaista yritystä, mutta yleisesti britannialaisten yhtiöiden veroraportointi täytti standardin tiedonantovaatimukset parhaiten. Yleisesti oli havaittavissa, että konkreettiset GRI 207: Tax -standardin mukaiset kuvaukset esimerkiksi valvontamekanismeista ja sidosryhmäyhteistyöstä jäivät puuttumaan raportoinnista, kuten myös siirtohinnoitteluun liittyen käytännönläheiset kuvaukset markkinaehtoperiaatteen noudattamisesta.