Kaahailua idyllissä: Suomalaisen lama-ajan maaseudun ja joutilaisuuden esittäminen My Summer Car -pelissä

Abstract

<p>Tutkin artikkelissani lähipeluun menetelmin, miten kotimainen digitaalinen peli <em>My Summer Car</em> (Suomi 2016) esittää 1990-luvun lama-ajan Suomen maaseutua ja miesten joutilaisuutta. <em>My Summer Car </em>on yhden ihmisen, Johannes Rojolan, projekti, ja siten se kuvaa tekijänsä näkemyksiä esittämästään aikakaudesta. Pelin vertailukohtana käytetään maaseutua ja joutilaisuutta käsitteleviä humoristisia elokuvia sekä televisiosarjoja. Kysyn, miten peli eroaa niistä.<br><br>Esitän, että <em>My Summer Car</em> luo lama-ajan Suomesta omannäköisensä tulkinnan, jossa pelien omaleimaisuus vaikuttaa joutilaisuuden kokemiseen. Selviytymispeligenre pakottaa pelaajan aktiiviseksi toimijaksi, jolloin pelaajan positio suhteessa muihin pelin joutilaisiin hahmoihin muuttuu. Tällöin joutilaisuuden ja aktiivisen toimijuuden raja hämärtyy, ja peli pakottaa pelaajan näkemään joutilaisuuden monipuolisemmin. Joutilaisuus–aktiivisuus-asetelma on <em>My Summer Carissa </em>erilainen verrattuna kotimaisiin elokuviin ja televisiosarjoihin. <em>My Summer Carissa</em> maaseudun pelillistäminen on tarkoittanut sitä, että poikakulttuuriin olennaisesti kuuluva homososiaalisuus on poissa, sillä pelistä puuttuu käytännössä nuorten miesten yhteisöllisyys. Jäljelle jää vain rappioromantiikan ideaali, jota toistetaan.<br></p>