Kokemusasiantuntijoiden osallisuuteen liittyviä sosiaalieettisiä teemoja kartoittava kirjallisuuskatsaus

dc.contributor.authorNikula ,Karoliina
dc.contributor.authorHeikkinen, Sari
dc.contributor.organizationfi=hoitotieteen laitos|en=Department of Nursing Science|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.27201741504
dc.converis.publication-id498648284
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/498648284
dc.date.accessioned2025-08-28T01:50:43Z
dc.date.available2025-08-28T01:50:43Z
dc.description.abstract<p>Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa tutkimuskirjallisuutta, jossa esiintyy sosiaalieettisesti kiinnostavia kysymyksiä kokemusasiantuntijuudesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kokemusasiantuntijoiden osallisuuteen liittyvistä sosiaalieettisesti kiinnostavista teemoista. Lisäksi tavoitteena oli paikantaa muita eettisesti kiinnostavia teemoja, jotka vaatisivat lisätutkimusta. Tässä tutkimuksessa kokemusasiantuntijuus nähdään kokemusasiantuntijan yhteiskunnallista osallisuutta lisäävänä toimintana. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat käsitteet kokemusasiantuntijuus ja osallisuus. Tutkimus on toteutettu Arkseyn ja O’Malleyn kuvaaman kartoittavan katsauksen mukaan. Aineistona oli 26 artikkelia, jotka valikoituivat kirjallisuuskatsauksen prosessissa. Teoriaohjaavassa teema-analyysissä muotoiltiin kuusi teemaa: organisaatiot kokemusasiantuntijuuden rajoittajina, ristiriita asetettujen tavoitteiden ja käytännön välillä, kokemustieto tiedon hierarkiassa, professionaalinen valta suhteessa kokemustietoon, (kokemus)asiantuntija-käsitteen monitulkintaisuus ja kokemusasiantuntijuutta tukevat normatiiviset ehdotukset ja suositukset. Tuloksia jäsennettiin sosiaalipedagogisen osallisuusymmärryksen viitekehyksestä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kokemusasiantuntijuuteen liittyvä eettinen tutkimus on vähäistä. Kokemusasiantuntijuutta kuvaavissa tutkimuksissa tunnistetut sosiaalieettiset kysymykset esitetään usein irrallisina ja niiden yhteys osallisuuteen tunnistetaan huonosti. Katsauksen herättämä keskeinen kysymys on, eikö eettisiä kysymyksiä ole ollut tarpeen aiemmin pohtia vai eikö käsiteltyjä asioita ole mielletty eettisiksi, vaikka artikkeleissa kuitenkin tuodaan esille asioiden haasteellisuutta tai ristiriitaisuutta.<br></p>
dc.format.pagerange1
dc.format.pagerange33
dc.identifier.eissn2984-1038
dc.identifier.olddbid208150
dc.identifier.oldhandle10024/191177
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/57559
dc.identifier.urlhttps://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/142918
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025082787893
dc.language.isofi
dc.okm.affiliatedauthorNikula, Karoliina
dc.okm.discipline520 Other social sciencesen_GB
dc.okm.discipline520 Muut yhteiskuntatieteetfi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeA2 Scientific Article
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.relation.doi10.30675/sp.142918
dc.relation.ispartofjournalSosiaalipedagogiikka
dc.relation.volume26
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/191177
dc.titleKokemusasiantuntijoiden osallisuuteen liittyviä sosiaalieettisiä teemoja kartoittava kirjallisuuskatsaus
dc.year.issued2025

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
142918-Artikkelin teksti-403489-1-10-20250616.pdf
Size:
258.48 KB
Format:
Adobe Portable Document Format