Kehityksellisen kielihäiriön yhteys lasten ja nuorten masennus- ja ahdistusoireisiin

Abstract

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tarkastella kehityksellisen kielihäiriön (DLD) yhteyttä lasten ja nuorten masennus- ja ahdistusoireisiin sekä selvittää, muuttuuko tämä yhteys iän myötä. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisia välittäviä tekijöitä, jotka voivat selittää yhteyttä kielellisten vaikeuksien ja masennus- ja ahdistusoireiden välillä. Aineistomme 16 tutkimusta kerättiin PubMed-, PsycINFO- ja Linguistics and Language Behaviour Abstracts tietokannoista. Mukaan valittiin vertaisarvioituja tutkimuksia, joissa tarkasteltiin DLD:n yhteyttä masennus- ja/tai ahdistusoireisiin lapsilla ja nuorilla. Tulokset osoittivat johdonmukaisesti, että kehityksellinen kielihäiriö on yhteydessä kohonneeseen masennus- ja ahdistusoireiluun lapsilla ja nuorilla. Useissa tutkimuksissa DLD-ryhmällä havaittiin tilastollisesti merkitsevästi enemmän internalisoivia oireita verrattuna tyypillisesti kehittyneisiin verrokkeihin. Iän vaikutuksesta saatiin vaihtelevia tuloksia: osa tutkimuksista viittasi masennusoireiden lievään vähenemiseen iän myötä, kun taas ahdistusoireet näyttivät pysyvän tasaisempina. Lisäksi yhteys saattoi jatkua aikuisuuteen asti. Mahdollisina välittävinä tekijöinä korostuivat erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet, heikompi sosiaalinen toimintakyky ja kielelliset tekijät. Tulokset viittaavat siihen, että kielelliset vaikeudet voivat lisätä riskiä psyykkiseen oireiluun monien toisiinsa kytkeytyvien mekanismien kautta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehityksellinen kielihäiriö on merkittävä riskitekijä lasten ja nuorten psyykkiselle hyvinvoinnille. Tulokset korostavat varhaisen tunnistamisen ja moniammatillisen tuen merkitystä sekä tarvetta huomioida kielelliset vaikeudet myös mielenterveyden näkökulmasta.