Helsingin pörssin markkinatehokkuus sisäpiiriläisten saavuttamien tuottojen näkökulmasta
| dc.contributor.author | Sumentola, Olli | |
| dc.contributor.department | fi=Porin yksikkö|en=Pori Unit| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Laskentatoimi ja rahoitus, Pori|en=Accounting and Finance, Pori| | |
| dc.date.accessioned | 2023-05-30T21:07:34Z | |
| dc.date.available | 2023-05-30T21:07:34Z | |
| dc.date.issued | 2023-05-19 | |
| dc.description.abstract | Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin pörssin markkinatehokkuutta yhtiöiden sisäpiiriläisten tekemien kauppojen näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu kaikista sisäpiiriläisten tekemistä ostokaupoista Helsingin pörssissä vuosien 2020 ja 2021 aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, täyttyvätkö tehokkaiden markkinoiden hypoteesin vahvojen ehtojen kriteerit Helsingin pörssissä. Tutkimus toteutetaan määrällisen tutkimuksen menetelmiä käyttäen ja suoriutumisen arvioinnin lähestymistapaa hyödyntäen. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tarkastellaan kahta eri markkinapaikkaa: Helsingin pörssin päälistaa ja First North -kauppapaikkaa. Tutkimuksessa arvioidaan sisäpiiriläisten saavuttamia epänormaaleja riskikorjattuja tuottoja. Sisäpiiriläisten tuottoja arvioidaan luomalla osakeportfolioita 20, 65 ja 130 päivän osakkeiden pitoajoilla. Portfolioiden arvopainotetut tuotot laskettiin päivittäin. Päivittäiset tuotot muutettiin kuukausittaisiksi tuotoiksi regressioanalyysiä varten. Sisäpiiriläisten saavuttamien mahdollisten ylisuurien tuottojen määrittämiseen käytetään pääomien hinnoittelumalleja, joita ovat capital asset pricing -malli, three factor -malli ja four factor -malli. Näitä malleja käytettiin riskin mallintamiseen ja korjaamiseen sekä tuotto-odotuksen arviointiin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sisäpiiriläiset eivät ole ansainneet tilastollisesti merkitseviä ylisuuria tuottoja. Sisäpiiriläisportfoliot tuottivat empiiristen mallien mukaan ylisuuria voittoja siihen nähden, mitä niiden olisi pitänyt tuottaa. CAPM ja four-factor malli antoivat yhdelle portfoliolle yli 2 %:n ylisuuret tuotot 10 %:n merkitsevyysasteella. Tilastollisesti merkitseviä ylisuuria voittoja ei löydetty 5 %:n merkitsevyysasteella. Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että Helsingin pörssiä voidaan pitää varsin tehokkaina markkinoina sisäpiiriläisten kaupankäynnin näkökulmasta. | |
| dc.format.extent | 84 | |
| dc.identifier.olddbid | 192075 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/175153 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/24337 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2023053049643 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | suljettu | |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/175153 | |
| dc.subject | markkinatehokkuus, sisäpiiriläisten tuotot, asset pricing, capital asset pricing model, CAPM, three-factor model, four-factor model | |
| dc.title | Helsingin pörssin markkinatehokkuus sisäpiiriläisten saavuttamien tuottojen näkökulmasta | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1