Värikästä Twitter-pöhinää K-pop-koneistosta : K-pop-diskurssi Ylen artikkeleissa

Abstract

Eteläkorealainen populaarimusiikki, eli K-pop, on viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana levinnyt Aasian musiikkimarkkinoilta aina vain näkyvämmäksi osaksi myös länsimaista mediaa. Ilmiö on levinnyt vahvasti myös Suomeen: K-popia on voinut kuulla niin mainoksissa kuin radiossakin, elokuvateatterit pyörittävät K-pop-konserttien taltiointeja ja esimerkiksi YleX-radiokanavalla pyörii kerran viikossa kokonaan K-popille omistettu lähetys. Ilmiön tullessa yhä suositummaksi myös sen näkyvyys kirjoitetussa mediassa on luonnollisesti lisääntynyt. Koska tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, ettei K-popin suosio olisi ainakaan hetkeen laantumassa, on myös tärkeää tutkia, miten ja millaisia asioita media siitä kertoo. Monille faneille K-pop ja K-pop-fanius ovat esimerkiksi tärkeä osa omaa identiteettiä, mutta yleisesti voidaan olettaa, ettei K-popiin liittyvän artikkelin kirjoittaja ole itse osa fanikuntaa. On siis syytä tarkastella, millä tavoilla genrestä kirjoitetaan ja miten kirjoitukset voivat vaikuttaa esimerkiksi muiden genrestä tietämättömien lukijoiden mielipiteisiin.

Tarkastelen tutkielmassani Ylen sekä Ylen alla toimivan musiikkimedian YleX:n tekemää uutisointia K-pop-ilmiöstä diskurssianalyysin avulla. Erityisesti työssä paneudutaan siihen, millaiset kielelliset keinot ja ilmaukset toistuvat K-popia käsittelevissä artikkeleissa, ja analysoidaan, millaisia mielikuvia nämä keinot voivat lukijassa herättää. Pääasiassa esittelen aineistossa toistuvia metaforia, joista yleisimpiä ovat teollisuuteen ja veteen liittyvät sanastot, sekä tiettyjä kuvailuun liittyviä kielellisiä valintoja ja niiden merkityksiä.

Vaikka vesi- ja teollisuussanojen käyttö metaforina ei ole populaarikulttuurissa täysin vieras ilmiö, on K-pop-kerronnassa silmiinpistävää erityisesti teollisuussanaston suuri määrä. Runsas teollisuuteen viittaaminen antaa genrestä toisaalta hyvin epäinhimillisen kuvan, toisaalta taas korostaa sen taloudellista puolta. Vesimetaforat puolestaan antavat ilmiölle ohimenevyyden tuntua, ikään kuin tämän trendin aalto väistyisi kohta seuraavan aallon tieltä.

Yleisesti kuvailuissa aineistoni tekstit kiinnittävät puolestaan merkittävästi huomiota K-pop-artisteihin sekä K-popin faneihin. K-popiin liittyy paljon visuaalisia elementtejä, mutta yleisimmin kirjoituksissa on kuitenkin keskitytty juuri artistien ulkonäköön. Valinta on toisaalta ilmeinen, kun huomioidaan yleisesti Etelä-Korean ulkonäkökeskeisyys, mutta paikoin kirjoittajat ovat ottaneet huomioon esimerkiksi sellaisia ominaisuuksia, joihin yksilö ei voi itse helposti vaikuttaa. Faneista tapahtuva kerronta puolestaan aiheuttaa tietynlaista profilointia, kun faneista puhutaan yhtenäisenä ryhmänä ja tehdään yleistyksiä. Vaikka sanoihin liitettävät tulkinnat eivät ole universaaleja kokemuksia, ovat tässä yhteydessä silmiin pistäviä myös tietyt sanavalinnat, joihin voidaan liittää erilaisia arvottavia latauksia.