Alkoholin ongelmallinen käyttö on yleisintä 50-69-vuotiaiden joukossa

Abstract

<p>JOHDANTO. Ongelmallisen alkoholinkäytön yleisyyttä on arvioitu Suomessa riskimittareita käyttämällä. Yhdistämällä haastattelututkimukset tarkempiin, pitempiaikaista alkoholinkäyttöä kuvaaviin laboratorioarvoihin voitaisiin saada tarkempaa tietoa alkoholin kokonaiskulutuksesta. Tällainen laboratoriotutkimus on verinäytteistä määritettävä fosfatidyylietanoli (PEth) -pitoisuus.</p><p>AINEISTO JA MENETELMÄT. AUDIT-C-vastaukset saatiin vuoden 2023 Terve Suomi -terveystarkastustutkimuksen 20-79-vuotiailta (n = 5 697) ja veren PEth-pitoisuus saman aineiston 4 879 henkilöltä. Juomatapatutkimuksen haastatteluaineistosta kerättiin tietoa 2 592 henkilön alkoholin kokonaiskulutuksesta, jota arvioitiin portaittaisella juomatiheysmittarilla (graduated frequency, GF).</p><p>TULOKSET. AUDIT-C-kyselyn seulontaraja täyttyi 20-79-vuotiaista miehistä 34 %:lla ja naisista 18 %:lla. Terveydenhuollon toimien hälytysrajan (miehillä 280 ja naisilla 140 grammaa alkoholia viikossa) ylitti 5 % miehistä ja 3 % naisista. PEth-raja-arvon vähintään 0,3 µmol/l täytti miehistä 4 % ja naisista 2 %.</p><p>PÄÄTELMÄT. Alkoholin riskikäyttö oli yleisintä 60-69-vuotiaiden joukossa, ja heistä valtaosan alkoholinkäyttöä eivät työelämän vaatimukset enää rajoita. Toisaalta 50-59-vuotiaat olivat alkoholia eniten kuluttava ikäryhmä. Etenkin kaikkien 50 vuotta täyttäneiden terveydenhuollossa asioivien alkoholin käyttöä tulisi kartoittaa, oli asioinnin syy mikä tahansa.</p>