Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille asetettujen velvoitteiden suhde liikesalaisuuksien suojaan

Abstract

Tässä ON-työssä tarkastellaan tekoälysäädöksessä yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille asetettujen läpinäkyvyysvelvoitteiden suhdetta liikesalaisuuksien suojaan. Tarkastelu kohdistuu erityisesti tekoälysäädöksen 53 artiklaan, jossa yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajia velvoitetaan dokumentoimaan mallin tekniikkaa koskevia olennaisia tietoja ja luovuttamaan niitä sekä viranomaistahoille että tahoille, jotka integroivat mallin osaksi tekoälyjärjestelmäänsä. Tekoälymallien tekniikkaa koskevat tiedot voivat muodostaa tekoäly-yritykselle merkittävää aineetonta omaisuutta etenkin liikesalaisuuksina, joten läpinäkyvyysvelvoitteiden ja liikesalaisuuksien suojan välille syntyy väistämättä mielenkiintoinen jännite: toisaalta laki velvoittaa mallin tarjoajia luovuttamaan tietoja eri intressitahoille, mutta toisaalta tiedot haluttaisiin pitää salassa esimerkiksi oman kilpailullisen aseman säilyttämiseksi. Tutkimusmenetelmänä työssä hyödynnetään lainoppia, jonka avulla tarkastellaan näiden kahden intressin keskinäisiä suhteita tulkitsemalla ja jäsentämällä voimassa olevaa oikeutta. Lainopillinen analyysi kohdistuu tekoälysäädöksen säännöksiin, erityisesti 53 artiklan läpinäkyvyys- ja dokumentaatiovelvoitteisiin sekä niiden suhteeseen liikesalaisuuksia koskevaan sääntelyyn. Työssä hyödynnetään aineistona EU-lainsäädäntöä, sääntelyn valmisteluaineistoa ja täytäntöönpanoa koskevaa ohjeistusta sekä oikeuskirjallisuutta, joiden avulla arvioidaan normien sisältöä, keskinäistä suhdetta ja soveltamisongelmia. Työ osoittaa, että mallien tarjoajille asetetut läpinäkyvyys- ja dokumentaatiovelvoitteet rajoittavat liikesalaisuuksien suojaa vain rajatusti. Vaikka osa mallin teknisistä tiedoista voi täyttää liikesalaisuuden tunnusmerkit, merkittävä osa vaaditusta dokumentaatiosta koostuu yleisluontoisesta tai muuten oikeudellisesti suojaamattomasta tiedosta. Työssä on kuitenkin osoitettu myös erä ristiriita liittyen tekoälysäädöksen salassapitosäännöksen soveltamisalaan. Ilman selkeämpää säännöstä on vaarana, että mallin järjestelmäänsä integroivat tahot jäävät salassapitosäännöksen soveltamisalan ulkopuolelle, jolloin liikesalaisuuksien suoja voi käytännössä heikentyä. Lopulta työ osoittaa, että tekoälyn läpinäkyvyys on välttämätöntä muiden EU-oikeudessa suojattujen oikeuksien toteuttamiseksi. Tämän vuoksi liikesalaisuussuojaa sekä tekoälysäädöksen läpinäkyvyysvelvoitteita on tulkittava ennen kaikkea yhdessä muun sääntelyn kanssa.