Työperäisen maahanmuuton tarve Suomen sosiaali- ja terveysalan työmarkkinoilla

Abstract

Työperäinen maahanmuutto on Suomessa keskeinen yhteiskunnallinen ja talouspoliittinen kysymys erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, jossa väestön ikääntyminen, kasvava palvelutarve ja haasteet työvoiman saatavuudessa lisäävät painetta turvata henkilöstön riittävyys myös tulevaisuudessa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, missä määrin työperäiselle maahanmuutolle on tarvetta Suomen sote-alalla. Tutkielman empiirisen analyysin tavoitteena oli selvittää, voiko koronapandemian aikana ilmennyt ulkomaalaistaustaisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen antaa näyttöä työperäisen maahanmuuton tarpeesta sotealalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti sitä, kehittyivätkö sote-alan avoimet työpaikat eri tavoin niissä maakunnissa, joissa riippuvuus ulkomaalaistaustaisista sote-työntekijöistä oli jo ennen pandemiaa korkeampi, verrattuna maakuntiin, joissa tämä riippuvuus oli lievempää. Jos voimakkaammin ulkomaalaistaustaisista riippuvaisissa maakunnissa avoimet työpaikat lisääntyivät suhteellisesti enemmän, voi tämä viitata työvoimatarpeen kasvuun. Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä difference-in-differences-menetelmää. Aineistona käytettiin maakuntatason kuukausittaista aineistoa sosiaali- ja terveysalan avoimista työpaikoista sekä tietoa maakuntien riippuvaisuudesta ulkomaalaistaustaisiin sote-työntekijöihin, minkä perusteella maakunnat jaettiin high- ja low-ryhmiin. Analyysia täydennettiin event study -tarkastelulla ja robustisuustesteillä, joiden avulla arvioitiin tutkimusasetelman uskottavuutta ja tulosten herkkyyttä. Tulokset viittaavat siihen, että ulkomaalaistaustaisista sote-työntekijöistä riippuvaisemmissa maakunnissa sote-alan avointen työpaikkojen kehitys erosi verrokkimaakunnista pandemian jälkeen. Havainto tukee varovaisesti näkemystä siitä, että työvoimatarve kasvoi ainakin osassa alueita. Tuloksia on kuitenkin pidettävä suuntaa antavina, sillä aineistosta ei saatu tilastollisesti merkitseviä tuloksia, avoimet työpaikat eivät mittaa yksiselitteisesti työvoiman tarjontashokkia ja asetelmaan liittyy rajoitteita esimerkiksi parallel trends -oletuksen ja ulkoisten tekijöiden osalta. Tutkielma tukee kuitenkin näkemystä, jonka mukaan työperäiselle maahanmuutolle on Suomen sote-alalla perusteltu tarve erityisesti pitkällä aikavälillä.