Irtisanomissuoja perus- ja ihmisoikeutena : Tarkastelussa työsopimuslain henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet ja esitetyt muutokset

Abstract

Tutkielman aiheena on irtisanomissuoja perus- ja ihmisoikeutena. Tutkimusmetodina tutkielmassa on lainoppi. Tutkielmassa selvitetään, millaisia reunaehtoja ja vähimmäisedellytyksiä irtisanomissuoja perus- ja ihmisoikeutena asettaa työsopimuslain henkilöön liittyville irtisanomisperusteille. Tätä selvitetään tarkastelemalla erikseen kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen numero 158, Euroopan unionin perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan sekä perustuslain asettamia reunaehtoja ja vähimmäisedellytyksiä. Näiden pohjalta arvioidaan sitä, miten hallituksen esitysluonnoksessa esitetyt muutokset irtisanomisperusteisiin suhteutuvat näihin vaatimuksiin. Esitetyissä muutoksissa poistettaisiin vaatimus irtisanomisen syyn painavuudesta. Jatkossa syyn edellytettäisiin olevan pelkästään asiallinen. Myös irtisanomiskynnystä kuvaavat ilmaisut ”olennaisesti” ja ”vakavaa” poistettaisiin. Muutoksia tehtäisiin myös kokonaisarviointiin. Lisäksi alisuoriutuminen tuotaisiin irtisanomisperusteeksi laintasolle. Tätä tutkielmaa kirjoitettaessa hallituksen esitystä ei ole vielä annettu eduskunnalle, joten arviointi on perustunut lausuntokierroksella olleeseen esitysluonnokseen. Tutkielmassa havaintaan, että esitysluonnos ei ole ongelmaton uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 24 artiklan kannalta. Esitysluonnoksessa irtisanomissuojan heikentämiselle ei ole esitetty peruskirjassa hyväksyttävinä pidettäviä rajoitusperusteita. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on myös suhtautunut aikaisemmin tiukasti oikeuksien toteutumistason heikennyksiin. Tosin komitean arvioinnissa merkitystä olisi myös muutosten pohjalta muodostuvalla oikeuskäytännöllä. Lisäksi tutkielmassa havaitaan että, esitysluonnos ei ole ongelmaton perustuslain perusoikeuksien rajoitusedellytysten kannalta. On kyseenalaista täyttävätkö muutosten tavoitteet perusoikeuksien rajoitusedellytysten edellyttämän hyväksyttävyysvaatimuksen. Esitysluonnoksen ei voida katsoa myöskään täyttävän ongelmitta perusoikeuksien rajoitusedellytysten vaatimusta täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta. De lege ferenda -kannanottoina esitetään esitysluonnosta täsmennettävän, jotta se täyttäisi vaatimuksen täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta sekä sisällyttämällä siihen toimenpiteitä, joilla irtisanomissuojan toteutumistason heikennystä voitaisiin kompensoida. Tällaisia voisivat olla työsopimuslain korvauskaton poistaminen laittomasta työsuhteen päättämisestä tuomittavilta korvauksilta ja työsuhteen palauttamisen mahdollistaminen keinoksi tuomioistuimille. Näiden samojen toimien puuttumisen vuoksi komitea on katsonut, ettei nykyinen sääntely täytä uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 24 artiklan vaatimuksia irtisanomissuojan osalta.