Keski-iän hypertension ja hyperkolesterolemian vaikutus Alzheimerin taudin riskiin

Abstract

Tässä tutkielmassa tehdään katsaus sporadisen Alzheimerin taudin riskitekijöistä tehtyihin tutkimuksiin ja arvioidaan niiden perusteella keski-iän hypertension ja hyperkolesterolemian merkitystä taudin myöhemmän kehittymisen riskin kannalta. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan tutkimustiedon pohjalta näiden vaskulaaristen riskitekijöiden korrelaatiota Alzheimerin taudin puhkeamiseen ja taudin patofysiologisten muutosten esiintyvyyteen sekä arvioidaan mahdollisia lääkkeellisiä interventioita. Katsaus perustuu PubMed-tietokannasta kerättyihin artikkeleihin. Julkaisuvuoden perusteella katsaukseen valittiin artikkeleita viimeisen 20 vuoden ajalta. Alkuperäistutkimusten lisäksi hyödynnettiin systemaattisia katsauksia, meta-analyyseja ja oppikirjoja.

Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus. Puhtaasti perinnöllinen Alzheimerin tauti on huomattavasti satunnaista eli sporadista tautia harvinaisempi. Sporadisen Alzheimerin taudin puhkeamiseen vaikuttavat sekä geneettiset että hankinnaiset riskitekijät. Tautia ei pystytä nykylääkkein parantamaan ja tautitapaukset ovat kasvussa väestön ikääntymisen myötä, joten riskitekijöihin puuttuminen ja taudin puhkeamisen ehkäiseminen ovat tärkeitä vaikutuskohteita.

Keski-iän hypertensiolla ja hyperkolesterolemialla vaikuttaisi olevan itsenäinen merkitys Alzheimerin taudin riskitekijöinä. Näillä riskitekijöillä on myös joissakin tutkimuksissa havaittu olevan erityisen suuri vaikutus Alzheimerin taudin riskiin niiden ilmetessä samanaikaisesti. Patofysiologiset mekanismit saattavat välittyä aivojen vaskulaaristen muutosten tai suoremmin Alzheimerin taudin neuropatologisten biomarkkereiden lisääntymisen kautta. Molemmat vaikutukset ovat todennäköisiä. Lisää tutkimuksia tarvitaan hypertension ja erityisesti hyperkolesterolemian lääkehoitojen sekä yksilöllisten hoitotavoitteiden vaikutuksista Alzheimerin taudin riskin pienentämisessä.