Suostumus raiskausrikosten kontekstissa : lainsäädännön ja yhteiskunnallisten asenteiden vuorovaikutus

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suostumuksen määrittelyä ja arviointia yli 16-vuotiaisiin kohdistuvien raiskausrikosten kontekstissa. Lisäksi tarkastellaan sitä, kuinka yhteiskunnalliset asenteet ja stereotyyppiset uskomukset raiskausrikoksista vaikuttavat niiden rikosoikeudelliseen arviointiin. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida raiskausrikosten asianosaisten oikeussuojan toteutumista rikosprosessissa ja toisaalta laajemmin rikosprosessin tehokkuutta edellä mainittujen seikkojen valossa. Työssä pyritään selvittämään erityisesti suostumusperusteisen lainsäädäntömallin sekä raiskausmyyttien ja stereotypioiden roolia tuomioistuinten ratkaisukäytännössä sekä siinä, kuinka raiskausrikoksen määritelmä yleisellä tasolla ymmärretään. Tutkimusmetodina käytetään lainopillista analyysiä, jota täydennetään myös oikeussosiologisella näkökulmalla. Tutkimus nojautuu ensisijaisesti lainsäädäntöön ja sen esitöihin, oikeuskäytäntöön, kansainvälisiin ihmisoikeuslähteisiin sekä oikeuskirjallisuuteen. Tutkimuksessa havaitaan, että suostumusperusteinen raiskauslainsäädäntöön siirtyminen oli merkittävä edistysaskel ja parannus ihmisten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta. Suostumusperusteisen lainsäädäntöratkaisun tehokkuus jää kuitenkin rajoittuneeksi, mikäli oikeuskäytännössä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa elävät raiskausmyytit ja ennakkoluulot vaikuttavat yhä oikeudellisen ratkaisukäytännön johdonmukaisuuteen. Raiskausmyytteihin nojaavat ja sattumanvaraiset tuomioiden perustelut voivat vaarantaa sekä raiskauksen uhrin, että raiskauksesta epäillyn rikosoikeudellisen suojan toteutumiseen. Tosiasiallisesti oikeudenmukaisen oikeuskäytännön kehittyminen edellyttää oikeuskäytännön ja laajemman yhteiskunnallisen asenneilmapiirin muutosta ja vakiintumista.