Reilut ja rehelliset opettajat : Tutkimus suomalaisten opettajien luonteenvahvuuksista

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten opettajien luonteenvahvuuksia. Tutkimuksessa vertailtiin nais- ja miesopettajia sekä luokanopettajia ja käsityönopettajia. Saatuja tuloksia verrattiin myös aikaisempien tutkimuksien tuloksiin. Tämän tutkimuksen tietoa voidaan mahdollisesti hyödyntää tutkittaessa opettajien hyvinvointia ja oppilaiden koulumenestystä. Aihe on tärkeä, sillä suomalaisten opettajien luonteenvahvuuksista ei ole aikaisempaa tutkimusta. Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat positiivinen psykologia, hyveet ja luonteenvahvuudet, VIA-luokittelu sekä opettajankoulutus Suomessa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä survey-tutkimuksena valmiilla VIA-testillä. Tutkimuksen perusjoukoksi valikoituivat suomalaiset opettajat. Tutkimus suoritettiin useasta havaintoyksiköstä samanaikaisesti, eli poikkileikkausaineistona. Havaintoyksikköinä toimivat alakouluun ja käsityönopetukseen keskittyvien Facebook-ryhmien jäsenenä olevat opettajat. Facebook-ryhmistä kerättiin aineisto (n=151), jota analysoitiin tilastollisten analyysien menetelmillä, keskiarvoanalyysillä ja ristiintaulukoinnilla. Tulosten luotettavuutta tarkasteltiin t-testillä ja laskemalla keskiarvojen hajonnat. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että tässä otoksessa suomalaisten opettajien yleisimmät luonteenvahvuudet ovat reiluus (sd = 0,58) ja rehellisyys (sd = 0,63). Lisäksi kävi ilmi, että mies- ja naisopettajien luonteenvahvuuksissa on eroja, kuten on myös käsityön- ja luokanopettajien luonteenvahvuuksien välillä. Erot vaikuttavat aikaisempien tutkimusten perusteella olevan osittain yhteydessä opettajan tehokkuuteen ja työhyvinvointiin. Tutkimus on suoritettu validoidulla kyselyllä, jolla on todettu olevan hyvä reliabiliteetti ja validiteetti. Tässä tutkimuksessa tulosten merkitsevyys oli kuitenkin monen luonteenvahvuuden kohdalla heikko, eli p-arvo oli yli 0,050. Tutkimuksen aineistokoko oli kohtuullinen (n=151). Tutkimustuloksien pohjalta voidaan jatkotutkimusaiheina selvittää, onko tehokkuus ja työhyvinvointi yhteydessä toisiinsa opettajan ammatissa.