Vastuullisen hankinnan keinot, ajurit ja esteet terveysalalla toimivassa yrityksessä

Abstract

Nykymaailmassa pieninkin organisaatioiden vastuullisuusriskeihin liittyvä informaatio on lähes jokaisen saatavilla miltei välittömästi. Tämä pakottaa yrityksiä ottamaan vastuullisuuskysymykset yhä tarkemmin huomioon liiketoiminnassa. Yrityksien tulee TBL-käsitteen mukaisesti kiinnittää huomiota niin taloudelliseen, ympäristölliseen kuin sosiaaliseenkin vastuuseen. Vastuuttomasti toimivat yritykset maksavat kalliin hinnan virheistään, toisaalta vastuulliset yritykset pystyvät luomaan kestävää kilpailuetua vastuullisuuden avulla. Jokainen yritys on vain juuri niin vastuullinen kuin sen toimitusketjun heikoin organisaatio on. Tämä nostaa organisaatioiden hankintatoimen jalustalle toteutettaessa kokonaisvaltaista vastuullisuutta. Tämä tutkimus keskittyy ensisijaisesti selvittämään vastuullisen hankinnan keinoja, ajureita ja esteitä. Tutkimuksen toissijaisena tavoitteena on selvittää, miten vastuullisuus näkyy kohdeorganisaation eri tasoilla. Vastuullisesta hankinnasta on tehty paljon tutkimuskirjallisuutta, mutta tyypillisesti tutkimukset kattavat TBL:n ulottuvuuksista vain yhden, esimerkiksi sosiaalisesti vastuullisen hankinnan. Tyypillistä tutkimuksissa on myös keskittyminen vain yhteen vastuullisen hankinnan keinoon, kuten toimittajavalintaan. Tässä tutkimuksessa on pyritty tarkastelemaan laajasti ja samanaikaisesti vastuullisen hankinnan keinoja sekä ajureita ja esteitä kaikilta TBL:n ulottuvuuksien kannalta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista tapaustutkimusta. Aineisto on kerätty kohdeorganisaatiosta suorittaen neljä erillistä teemahaastattelua. Haastateltavat pyrittiin valitsemaan mahdollisuuksien mukaan siten, että he edustaisivat mahdollisimman laajasti organisaation hankintatoimea sen eri tasoilta. Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksessa kerättyä aineistoa peilataan aiempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuksesta saadut tulokset ovat pitkälti linjassa aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa. Kohdeorganisaation vastuullisuuden ajureiksi tunnistettiin muun muassa yksilöiden arvot, organisaatiokulttuuri ja asiakkaat. Merkittävimmiksi vastuullisuuden esteiksi kohdeorganisaatiossa nousi vastuullisten asiakkaiden puute sekä taloudelliset resurssit. Kohdeorganisaatiossa oli käytössä jo aiemmin tutkimuskirjallisuudessa tunnistettuja vastuullisuuskäytäntöjä niin ympäristöllisen kuin sosiaalisenkin vastuun osalta, esimerkiksi ympäristölähtöisen tuotteen suunnittelu sekä virallisten menettelyohjeiden käyttö.