Alle 3-vuotiaiden lasten osallisuutta edistävät toimintatavat päiväkotiryhmässä : Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä lasten osallisuutta lisäävistä ja mahdollistavista toimintatavoista

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään alle 3-vuotiaiden lasten ryhmissä työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä lasten osallisuutta edistävistä ja vahvistavista työ- ja toimintatavoista. Alle 3-vuotiaiden lasten osallisuutta pidetään haastavana kielellisen ja muun kognitiivisen kehityksen kypsymättömyyden vuoksi. Tutkimuksissa painottuu lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulma. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, millaisia konkreettisia tapoja varhaiskasvatuksessa käytetään osallisuuden mahdollistamiseksi. Tutkimuksen keskeisenä käsitteenä osallisuuden lisäksi on yhteenkuuluvuus. Varsinkin pienillä lapsilla osallisuus perustuu yhdessä tekemiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja tunteeseen yhteisöön kuulumisesta ja hyväksynnästä. (Juutinen, 2015.) Tutkimuksen teoriakehys tukeutuu Lundyn (2006) ja Nivalan (2021) käsityksiin osallisuuden ominaisuuksista. Lundy korostaa teoriassaan osallisuuden poliittista ulottuvuutta (katso myös Shier, 2001) sekä sen sosiaalista kehitystä ja vuorovaikutusta tukevaa toimintaa. Nivala (2021) jakaa näkemyksen osallisuudesta poliittiseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen, missä hän tuo vahvasti esiin myös osallisuuden kulttuurisia ominaisuuksia. Tutkimuksen tavoitteet, haastattelukysymykset ja lähestymisnäkökulma saivat vaikutteita tästä teoriakehyksestä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, puolistrukturoituna haastatteluna keväällä 2024. Tutkimukseen osallistui kymmenen varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä, keskisuuren suomalaisen kaupungin kunnallisen varhaiskasvatuksen organisaatiossa, toimivaa henkilöä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää haastateltavien näkemykset, millaisilla työtavoilla lasten osallisuutta tuetaan ja millaisilla menetelmillä lasten erilaiset ilmaisutavat huomioidaan alle 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä. Tavoitteena oli selvittää myös, millaiset toimintatavat tukevat lasten vertaisvuorovaikutusta ja lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta tutkimukseen osallistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien käsitysten mukaan. Kerättyä aineistoa analysoidaan fenomenografisesti, mikä mahdollistaa varhaiskasvatuksen opettajien näkemysten tarkastelun. Fenomenografiassa etsitään erilaisia tapoja nähdä ilmiöitä, tilanteita ja käsityksiä (Marton, 1997). Tutkimusaineistosta koostettujen tulosten kokonaisuudet ja niiden pohdinta esitetään loogisessa järjestyksessä suhteessa toisiinsa (Uljens, 1981). Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä esitellään tutkimuksen tulososassa. Lapsen osallisuuden mahdollistamiseksi ja lisäämiseksi on alle 3-vuotiaiden ryhmissä käytössä erilaisia työtapoja ja menetelmiä. Erityisesti joustavien sekä kiinteiden pienryhmien avulla lasten vuorovaikutusta pystytään tukemaan ja kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia parantamaan. Osallisuuden mahdollisuuksien näkeminen leikeissä, vuorovaikutuksessa, yhteisöllisyyden tukemisessa ja yhdessä tekemisessä välittyy varhaiskasvatuksen arjen ratkaisuissa ja toimintatavoissa. Lapsen omalle ilmaisulle annetaan monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja ja lasten aloitteille sekä ideoille annetaan tilaa sekä aikaa arjen keskellä. Lapsen kommunikaatiota tuetaan visuaalisesti sekä konkreettisten vaihtoehtojen avulla. Alle 3-vuotiaiden kanssa työskentelevillä nähtiin tarvittavan sensitiivinen, kiireetön ja aidosti lasten asioista kiinnostunutta asennetta ja työotetta.