Yhteensovittava johtaminen lapsiperhepalveluissa – Case perhekeskusmalli Satakunnassa

Abstract

Tiivistelmä Tässä pro gradu- tutkielmassa tarkastellaan yhteensovittavan johtamismallin sopivuutta lapsiperhepalveluiden kehittämisessä. Tutkimuksessa tarkastellaan modifioidun yhteensovittavan johtamisen mallin hyödyntämistä erityisesti soteuudistuksen mukaisen perhekeskusmallin rakentamisessa Satakunnan alueella. Tutkimuskysymykseksi on asetettu, miten modofioidulla yhteensovittavan johtamisen mallilla voidaan kehittää palveluja – Case Satakunnan perhekeskusmalli. Päätutkimuskysymystä tarkastellaan kolmen alakysymyksen avulla: millaisia ovat lapsiperheiden matalan kynnyksen palvelut Satakunnassa ennen Lapsiperhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE), miten modifioidulla yhteensovittavan johtamisen mallilla rakennetaan perhekeskustoimintaa sekä millainen on satakuntalainen malli perhekeskustoiminnalle. Tämä tutkimus on rajattu koskemaan lapsiperhepalvelujen matalan kynnyksen palveluja. Tutkimuksen teoreettisena pohjana käytettiin THL:n yhteensovittavan johtamisen mallia, jota täydennettiin laadunhallinnassa käytetyn CAF-arviointimallin sisällöillä. Tässä tutkimuksessa kerättiin kaksi laadullista aineistoa vuosina 2016-2017. Tutkimuksen aineisto koostuu Satakunnan kuntien perhepalveluiden johtajille suunnatusta haastatteluaineistosta sekä SataSoten LAPE-työryhmälle suunnatusta kyselylomakeaineistosta. Tämän tutkimuksen keskeisimmät tulokset esiteltiin satakuntalaisena perhekeskusmallina jaoteltuina tarpeisiin ja toimenpiteisiin. Lapsiperhepalveluiden kehittämisen kohteina nousivat esiin vanhemmuuden tuen yhtenäisen mallin tarve, asiakkaiden aktivointi toimijoiksi sekä toimijoiden verkoston vahvistaminen. Toimenpiteet jaoteltiin alateemoihin, joita olivat asiakkaat ja palveluprosessi, henkilöstö ja organisaatiokulttuuri sekä johtajuus ja organisointi. Perhekeskusmallissa tämän tutkimuksen mukaan keskeistä ovat asiakkaiden vahva osallisuus jo palvelujen suunnitteluvaiheessa sekä perhekeskuksen toimijoiden aito keskinäinen kumppanuus, joka mahdollistaa sujuvan, oikea-aikaisen ja tarpeisiin kohdistuvan palvelupolun asiakkaalle. Johtamisen näkökulmasta merkittävää ovat jatkuva sidosryhmätyö, perhekeskuksen selkeiden toimintamallien rakentaminen ja ylläpito sekä henkilöstön sitoutumisen varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen. Tutkimuksen kehyksenä käytettyä modifioitua yhteensovittavaa johtamismallia voidaan käyttää lapsiperhepalveluiden kehittämis- ja rakentamistyössä ohjaavana struktuurina. Mallin monipuolisuus ja selkeä jaottelu tukevat ja huomioivat laajasti kohdeorganisaation moniulotteisuutta sekä monitoimijuutta. Tässä tutkimuksessa kerätyn aineiston pohjalta pystyttiin vastamaan asetettuihin tutkimuskysymyksiin