Mielenterveyden häiriöt sijaishuollossa olevilla nuorilla

Abstract

Nuorisopsykiatria ja lastensuojelu kantavat vastuun kaikkein vaativimman psykiatrisen hoidon tarpeessa olevista nuorista, kun kevyemmän tason ja varhaisemman vaiheen palvelut on todettu riittämättömiksi. Hoidontarve liittyy sekä mielenterveyden häiriöön ja sen edellyttämään hoitoon että perheeseen ja muuhun sosiaaliseen ympäristöön liittyviin tekijöihin. Osalla nuorista onkin tarvetta sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluille. Aiemmista tutkimuksista on käynyt ilmi, että nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun yhteisasiakkaat muodostavat tärkeän joukon kaikista näiden tahojen avun piirissä olevista nuorista. Yhteisasiakkuuksien yleisyydestä huolimatta niistä ja yhteisasiakkaiden käyttämistä palveluista on vain vähän etenkin kotimaista tutkimustietoa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tarkastella, mitä sijaishuollossa olevien nuorten psykiatrisesta sairastavuudesta tiedetään. Tarkastelun kohteina ovat yleisimpien mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys, siihen vaikuttavat tekijät, kuten koettu kaltoinkohtelu, sekä häiriöiden esiintyvyys aikuisuudessa nuorena sijoituksen kokeneilla. Katsausta varten tietokannoista Medline, PsycInfo ja SocINDEX tehtiin kirjallisuushaku. Relevantin tiedon saamiseksi haku rajattiin 2000-luvulla julkaistuihin artikkeleihin niin kutsutuista länsimaista ja hakua täydennettiin lisäksi kotimaisella kirjallisuudella. Katsaukseen valikoitui 28 julkaisua 11 maasta, ja näistä alkuperäistutkimuksia oli 25, katsauksia kaksi ja systemaattisia katsauksia yksi. Katsauksen perusteella noin puolella sijaishuollossa olevista nuorista oli jokin mielenterveyden häiriö, mutta arvioissa esiintyvyydestä oli paljon hajontaa katsauksen tutkimusten välillä. Sijaishuollossa olevilla ja etenkin sijaishuollon laitoksiin sijoitetuilla nuorilla mielenterveyden häiriöt olivat paljon yleisempiä kuin verrokeilla. Tutkimusten välillä oli vaihtelua siinä, olivatko internalisoivat vai eksternalisoivat oireet yleisempiä. Samanaikaisesti molemmilla tavoilla oireilevia nuoria oli paljon. Myös itsetuhoiset ajatukset ja itsemurhayritykset vaikuttivat olevan hyvin yleisiä tämän ryhmän nuorilla. Koettu kaltoinkohtelu ja kasautuneet uhrikokemukset olivat sijaishuollossa olevilla nuorilla hyvin yleisiä ja niiden havaittiin altistavan monenlaiselle psyykkiselle oireilulle. Mielenterveyden häiriöiden havaittiin alentavan sijaishuollossa olevien nuorten elämänlaatua. Psykiatrinen sairastavuus vaikutti myös jatkuvan huomattavana aikuisuudessa aiemmin nuorena sijaishuollossa olleilla. Aineiston pohjalta voidaan todeta, että sijaishuollossa olevilla nuorilla oli verrokkeja enemmän mielenterveyden häiriöitä. Kuitenkin hajonta tutkimusten välillä oli niin suurta ja osa tutkimuksista tehty niin pienillä otannoilla, ettei tarkkoja johtopäätöksiä voitu tehdä. Jatkossa tutkimusasetelmien toistaminen suuremmilla potilasmäärillä olisi tarpeellista havaintojen vahventamiseksi. Eri maiden palvelujärjestelmien välillä on myös merkittäviä eroja, joten yleistyksiä niiden välillä on syytä tehdä varovaisesti. Näin ollen myös laajempi kotimainen tutkimustieto olisi erityisen tärkeää, kun nykyisen palvelujärjestelmän puutteita pyritään korjaamaan Suomessa.