CSRD-direktiivin vaikutukset UPM:n kestävyysraportointiin

Abstract

Kestävyysraportointi ja vastuullisuusviestintä ovat jo pitkään olleet osa yritysten raportointikäytäntöjä. Raportointi on kuitenkin ollut pitkälti vapaamuotoista, mikä on heikentänyt tietojen vertailtavuutta ja yhtenäisyyttä yritysten välillä. Euroopan unionin uusi kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin tuomalla raportointiin yhtenäisemmän rakenteen ja tarkemmat vaatimukset.

Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten CSRD-direktiivi on vaikuttanut, erityisesti sisällöllisesti ja rakenteellisesti kestävyysraportointiin. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään kestävyysraportoinnin sääntelyä, ESG-ulottuvuuksia, raportointiprosessia ja raportoinnin motiiveja sekä CSRD-direktiiviä, ESRS-standardeja ja kaksoisolennaisuuden periaatetta. Empiirinen osio toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä, jonka tarkastelun kohteena on suomalainen, kansainvälisesti toimiva metsäteollisuuden pörssiyhtiö UPM-Kymmene Oyj. Aineisto koostuu yhtiön julkisesti saatavilla olevista vuosikertomuksista ja kestävyysraporteista vuosilta 2022–2024, jotka edustavat ajallisesti tilannetta ennen CSRD-direktiivin soveltamista, siirtymävaihetta sekä ensimmäistä direktiivin mukaista raportointivuotta. Aineisto sisältää sekä narratiivista vastuullisuusviestintää että ESRS-standardien mukaista kestävyysraportointia, mikä mahdollistaa raportointikäytäntöjen muutosten tarkastelun. Aineisto valittiin, koska se mahdollistaa sääntelymuutoksen vaikutusten tarkastelun yhden yrityksen raportointikäytännöissä.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että CSRD-direktiivi on muuttanut kestävyysraportointia ennen kaikkea sen rakenteen ja esitystavan osalta. Vaikka keskeiset kestävyysteemat säilyvät pitkälti samoina, muuttuu raportointitapa. Aiempi raportointi painottui narratiiviseen, kuvailevaan ja osin vapaamuotoiseen esitykseen, kun taas CSRD:n myötä raportointi jäsentyy selkeämmin yhtenäisen rakenteen mukaisesti. Kestävyysteemat liitetään aiempaa systemaattisemmin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä niitä ohjaaviin tavoitteisiin ja mittareihin. Samalla raportointi kytkeytyy tiiviimmin osaksi yrityksen strategiaa ja riskienhallintaa, jolloin se ei näyttäydy enää erillisenä vastuullisuusviestintänä, vaan osana yrityksen keskeistä toimintaa ja päätöksentekoa.