Andrei Ždanov ja venäläiskeskeinen politiikka 1934–1948 : Kansallisvaltion rakentaminen internationalismin sävyllä

dc.contributor.authorSmirnov, Sergei
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Culture and Arts Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Euroopan ja maailman historia|en=European and World History|
dc.date.accessioned2025-06-05T21:04:51Z
dc.date.available2025-06-05T21:04:51Z
dc.date.issued2025-04-29
dc.description.abstractTutkielmassa käsitellään Neuvostoliiton poliitikon Andrei Ždanovin vaikutusta Neuvostoliiton venäläiskeskeiseen politiikkaan kulttuuri- ja ideologisella sektorilla vuosina 1934–1948. Tutkielmassa selvitetään Ždanovin keinoja venäläiskeskeisen politiikan ajamisessa ja kysytään, mitä venäläiskeskeinen politiikka käytännössä tarkoitti Neuvostoliitossa. Työssä analysoidaan Ždanovin retoriikkaa tämän politiikan saavuttamiseksi, jotta kommunistisen ideologian dogmaattisuus säilyisi lisäämällä siihen venäläisnationalistista isänmaallisuutta. Tutkimuksessa myös arvioidaan Ždanovin toiminnan itsenäisyyttä ja riippuvuutta Stalinin ajamasta politiikasta. Tutkimuksen alkuperäisaineistona on käytetty Neuvostoliiton lehdissä julkaistuja Andrei Ždanovin poliittisia, ideologisia ja kulttuurisia puheita. Tutkielman päämetodina on lähiluku, jonka avulla kerättyä aineistoa on syvällisesti tutkittu kokonaisuudessaan. Poliittisten puheiden analyysissä on käytetty tukena diskurssianalyysia. Aineistoa on tarkasteltu aate- ja kansallisuuspoliittisen historian näkökulmasta. Tutkielmassa on hyödynnetty tutkimuskirjallisuutta, joista osassa tuettiin, mutta annettiin myös ristiriitaisia näkemyksiä arvioidun materiaaliin suhteen. Lähiluvun avulla saatiin selville, millä tavoin Neuvostoliiton ideologiaa muunneltiin epäsuorasti 1930–1940-luvuilla. Venäläiskeskeisyys ei tarkoittanut käännöstä Venäjän keisarikunnan politiikan suuntaan kansojen assimilaatioon, vaan siitä muodostui hybridi, jossa kommunismin ideologian yhdistäjäksi nousi venäläinen kulttuuri. Tutkimus paljasti, että sekundaarisen henkilön rooli oli tärkeä tekijä myös Neuvostoliiton totalitaarisessa järjestelmässä. Ždanov ajoi venäläiskeskeistä politiikkaa yhdistäen venäläisen kansallisidentiteetin kommunistisen ideologian kanssa. Hänen näkemyksensä vaikuttivat pitkään venäläiseen identiteettiin ja historian opiskeluun. Neuvostoliiton johtajalle Josef Stalinille venäläiskeskeisyys oli työkalu toisessa maailmansodassa. Sitä ryhdyttiin kuitenkin rajamaan sodan jälkeen, ennen kuin se muuttui uhaksi valtiojohtajalle. Tästä syystä Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikka oli ristiriitainen niin Stalinin aikakaudella kuin myös hänen jälkeensä.
dc.format.extent75
dc.identifier.olddbid198768
dc.identifier.oldhandle10024/181806
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/20182
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025060561121
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/181806
dc.subjectideologia, venäläisyys, kansallisuuspolitiikka, nationalismi, kommunismi, toinen maailmansota, diskurssianalyysi, lähiluku
dc.titleAndrei Ždanov ja venäläiskeskeinen politiikka 1934–1948 : Kansallisvaltion rakentaminen internationalismin sävyllä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Smirnov_Sergei_opinnayte.pdf
Size:
3.35 MB
Format:
Adobe Portable Document Format