Yliopisto-opiskelijoiden kokemukset työnteon ja korkeakouluopintojen yhdistämisestä ja siihen kytkeytyvistä voimavaroista : Tarkastelussa proviisori- ja kasvatustieteiden opiskelijat

Abstract

Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti on keskustelua herättävä aihe ja yli puolet korkeakouluopiskelijoista kävi opintojensa ohella töissä vuonna 2022. Yliopisto-opiskelijoiden työssäkäyntiin kytkeytyy erilaisia syitä, joista merkittävimpinä esille nousee oman alan kokemuksen kerryttäminen sekä taloudelliset tekijät. Kun yliopisto-opintoihin yhdistää työssäkäynnin, vaatii se opiskelijalta huomiota, että omat voimavarat riittävät. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää miten yliopisto-opiskelijat kokevat opintojen ja työnteon yhdistämisen ja millaisia voimavaroja siihen kytkeytyy. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta yliopisto opiskelijaa, kolmea kasvatustieteiden opiskelijaa sekä kolmea proviisoriopiskelijaa. Haastateltavat olivat kahdesta eri suomalaisesta yliopistosta niin, että kolme kasvatustieteiden opiskelijat olivat yhdestä ja proviisoriopiskelijat toisesta yliopistosta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina zoom-etäyhteyden välityksellä huhtikuussa 2024. Haastattelut kestivät 10–25 minuuttia, riippuen vastausten pituudesta ja mahdollisista lisäkysymyksistä. Haastatteluissa oli käytössä etukäteen laadittu haastattelurunko, jossa oli viisi pääteemaa ja jokaisen pääteeman alla yhdestä seitsemään kysymystä. Tutkimukseen oli asetettu kolme tutkimuskysymystä, joihin kaikkiin löydettiin aineistosta vastaukset. Tuloksissa ilmeni, että opiskelijoilla oli enemmän positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia opintojen ja töiden yhdistämisestä. Positiivisina puolina esille nousi sujuvuus ja monipuolisuus opintojen ja työn välillä, etenkin silloin kun työtä tehdään kohtuullinen määrä. Lisäksi positiivisina puolina esille nousi yhdistämisen tuoma monipuolisuus sekä taloudelliset – ja ammatilliset hyödyt. Negatiivisina puolina esille nousi haasteet ajanhallinnassa ja aikataulutuksessa. Lisäksi haasteeksi nousi opintojen erottamisen vapaa-ajasta. Esille nousi myös seikkoja, joissa todettiin olevan sekä helppoutta että haastetta, kuten palautuminen sekä sosiaalisen elämän ylläpito. Jaksamisen kannalta tärkeimmiksi voimavaroiksi yhdistäessä yliopisto-opinnot ja työnteon nousi esille sosiaalinen ja emotionaalinen tuki, kokemus merkityksellisyydestä ja pärjäävyydestä, rentoutuminen ja palautuminen, uni ja ravitsemus, harrastukset ja liikunta sekä ajan- ja elämänhallintataidot. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös keinoja, joita työpaikka ja oppilaitos tarjoavat jaksamisen ja voimavarojen ylläpitämiseen. Tämän tutkimuskysymyksen osalta vastaukset jäivät hieman niukoiksi, mutta työpaikan tarjoamista keinoista esille nousi työelämän joustavuus ja työn hallinta, jaksamisen tukeminen ja sosiaalinen tuki. Oppilaitoksen tarjoamista keinoista puolestaan esille nousi opintojen sujuvuuden ja jaksamisen tukeminen, yleistä hyvinvointia tukevat palvelut sekä yhteisöllisyyden edistäminen.