Tekijät onnistuneen SPAC:in taustalla
1.17 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset305
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän tutkielman ideana on tutkia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka todennäköisesti
SPAC onnistuu toteuttamaan yhdistymisen jonkin toisen yrityksen kanssa. Tavoitteena on myös
tutkia kuinka eri tekijöiden vaikutukset ovat muuttuneet ajan myötä, kun SPAC:ien rakenteet ovat
kehittyneet. SPAC:ien suosion suuri kasvu vuosina 2020 ja 2021, johtaa mahdollisesti suurempiin
riskeihin, kun SPAC:eja arvioidaan. Likvidointien määrä voi kasvaa, koska oletettavasti hyviä
kohdeyrityksiä on rajattu määrä. Tämän takia on hyvä tutkia aikaisempia SPAC:eja ja yrittää
löytää niistä rakenteellisia asioita, jotta voitaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa tunnistaa
SPAC:it, jotka sisältävät suuremman riskin niiden omien rakenteidensa vuoksi.
Näitä tekijöitä ensiksi tutkitaan aineistosta, joka kattaa SPAC:it, jotka perustettiin ja joiden
lopullinen kohtalo selvisi aikavälillä 2003–2021. Sen jälkeen aineisto jaetaan kahteen osaan,
riippuen siitä onko SPAC:illa asetettu maksimilunastusrajaa, jota enemmän osakkeita ei voida
lunastaa tai SPAC:in ehdottama yhdistymishanke hylätään automaattisesti. Lunastusraja katosi
SPAC:eista aikavälillä 2010-2012, jonka takia menetelmä ei jaa aineistoa ajallisesti aivan
täydellisesti, mutta käytännössä viimeisen 10 vuoden aikana syntyneissä SPAC:eissa ei
lunastusrajaa ole, kun taas sitä vanhemmissa se esiintyi. Näiden eri aineistojen mallintaminen ja
sen jälkeinen mallien vertailu mahdollistaa muuttujien kehityksen tarkastelun.
Aineisto sisältää useita SPAC:ien rakenteita kuvaavia muuttujia ja yhden muuttujan, joka kuvaa
vallitsevaa markkinavolatiliteettia. Rakenteita kuvataan niin numeerisilla kuin usealla dummymuuttujallakin. SPAC:ien rakenteita kuvaavat asiat kerättiin SPAC:ien itse palauttamista
raporteista, jotka ovat saatavilla SEC:n EDGAR tietokannassa. Itse analyysi suoritetaan logistisen
regression avulla, jossa selitettävänä muuttuja on, että onnistuiko SPAC vai ei, saaden arvon 1,
jos se onnistui ja arvon 0, jos SPAC likvidoitiin. Tällä tavalla muuttujien saamat kertoimet
kertovat sitten muuttujien suhteet onnistumisen todennäköisyyden kanssa.
Kokonaisuudessaan tulokset jäivät vähän suppeiksi ja esimerkiksi mallien AIC luvut olivat aika
korkeita, vaikka aineiston jakaminen niitä pienensivätkin. Markkinavolatiliteetin vaikutus esiintyi
kaikkein usein, mutta sen vaikutus on vanhoissa SPAC:eissa negatiivinen ja uusissa taas
positiivinen. Etenkin vanhojen ja uusien mallien välillä havaittiin aika merkittäviä eroja sen
suhteen, että mitkä muuttujat olivat merkitseviä ja onkin selvää, että SPAC:ien
onnistumistodennäköisyyteen vaikuttavat tekijät ovat muuttuneet aika huomattavasti ajan
kuluessa. Erot saattavatkin olla niin suuria, että se kyseenalaistaa koko 2003–2021 kattavan
aineiston analysoinnin hyödyllisyyttä. Lopulta analyysin perusteella voisi sanoa, että SPAC:in
sisäisillä rakenteilla ei ole juurikaan vaikutusta siihen onnistuuko SPAC yhdistymisessä vai ei ja
etenkin SPAC:in johdon kykyjen tarkempi mallintaminen voisi olla yksi asia millä löydetään
tulevaisuudessa parempia tuloksia.