Cross-Sectional and longitudinal correlates of home blood pressure

Abstract

Hypertension remains a major public health concern worldwide, yet disparities in detection, management, and outcomes persist. In addition, the significance of home blood pressure (BP) as a predictor of future hypertension and hypertension-mediated organ damage (HMOD) in the general population remains unclear.

The objectives of this thesis were to examine the association of demographics and social inequalities with hypertension care assessed with office and home BP measurements, and the longitudinal associations of home versus office BP measurements with future hypertension and HMOD in the general population. Data from a Finnish population-based cohort, Health 2000, and its re-examination, Health 2011 was utilised. Home BP measurements were performed in a subsample of both cohorts (the Finn-Home Study).

Study I revealed that lower education, male sex, smoking, obesity, and physical inactivity were associated with poorer management and control of hypertension. The observed prevalence and control rates of office hypertension were verified with home BP. Study II demonstrated that both white-coat and masked hypertension significantly increased the risk of developing sustained hypertension, with masked hypertension showing the strongest association. Studies III and IV uncovered that home BP correlated more closely with the development of left ventricular hypertrophy and kidney disease than office measurements, indicating better predictive value for HMOD.

Together, these studies highlight two critical dimensions of hypertension research: first, the persistent social and demographic inequalities that hinder equitable hypertension care, and second, the superior prognostic accuracy of home BP monitoring for identifying individuals at risk of sustained hypertension, cardiac hypertrophy, and renal impairment. The findings advocate for broader implementation of home BP monitoring in clinical and public health practice, alongside targeted interventions to reduce disparities in hypertension management.

<b>Kotiverenpaineeseen yhteydessä olevat tekijät poikkileikkaus- ja pitkittäisasetelmassa</b>

Kohonnut verenpaine on edelleen merkittävä kansanterveydellinen huolenaihe maailmanlaajuisesti, ja sen toteamisessa, hoidossa ja hoitotuloksissa esiintyy yhä eriarvoisuutta. Lisäksi kotona mitatun verenpaineen yhteys tulevaan verenpainetautiin ja verenpainetaudin aiheuttamiin elinvaurioihin väestötasolla on epäselvä.

Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia demografisten muuttujien ja sosiaalisen eriarvoisuuden yhteyttä verenpainetaudin hoitoon, kun verenpainetta arvioidaan koti- ja vastaanottomittauksin, sekä tarkastella kotona ja vastaanotolla mitatun verenpaineen yhteyttä tulevaan verenpainetautiin ja elinvaurioihin väestötasolla. Aineistona käytettiin suomalaista väestöpohjaista kohorttia Terveys 2000 -tutkimusta sekä sen uusintatutkimusta Terveys 2011:sta. Lisäksi osa osallistujista mittasi myös kotiverenpaineensa (Finn-Home-tutkimus).

Tutkimus I osoitti, että matalampi koulutustaso, miessukupuoli, tupakointi, lihavuus ja fyysinen passiivisuus olivat yhteydessä verenpainetaudin heikompaan hoitoon ja huonompaan hoitotasapainoon. Kotimittaukset tukivat näitä löydöksiä. Tutkimus II osoitti, että sekä valkotakkiverenpaine että piilevä verenpainetauti lisäsivät merkittävästi pysyvän verenpainetaudin riskiä. Tutkimuksissa III ja IV havaittiin, että kotiverenpaine korreloi vastaanottopainetta vahvemmin vasemman kammion liikakasvun ja munuaissairauden kehittymisen kanssa, mitä voisi hyödyntää verenpainetaudin aiheuttamien elinvaurioiden ennaltaehkäisyssä.

Yhteenvetona tutkimukset painottavat verenpainetutkimuksen kahta keskeistä näkökulmaa: verenpainetaudin huonompaan hoitoon yhdistettyä sosiaalista ja demografista eriarvoisuutta, sekä kotiverenpainemittausten vahvaa yhteyttä pysyvän verenpainetaudin, sydänlihaksen paksuuntumisen ja munuaisvaurion kehittymiseen. Tulokset tukevat kotiverenpainemittausten käytön laajentamista sekä kohdennettuja toimia erojen vähentämiseksi verenpainetaudin hoidossa.