Valeuutisten vaikutus episteemisiin tunteisiin ja lukemisen prosesseihin

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitin, miten valeuutisten herättämät episteemiset tunteet eroavat totuudenmukaisten uutisten herättämistä episteemisistä tunteista sekä mitä eroja lukemisen prosessoinnissa on valeuutisten ja totuudenmukaisten uutisten välillä. Lisäksi tarkastelin, vaikuttaako uutisen totuudenmukaisuuden ohella uutisen esitystapa episteemisiin tunteisiin sekä prosessointiin. Aiemmissa tutkimuksissa uutisen valheellisuuden oli havaittu olevan yhteydessä negatiivisina miellettyihin tunteisiin, kuten pelkoon ja inhoon. Tämä tutkimus on kuitenkin ensimmäinen, jossa tarkastellaan samaan aikaan valeuutisen vaikutuksia seitsemään episteemiseen tunteeseen: hämmästykseen, kiinnostukseen, iloon, hämmennykseen, ahdistukseen, turhautumiseen ja tylsistymiseen. Lisäksi prosessoinnin osalta aiemmat tutkimukset ovat olleet ristiriitaisia, sillä uutisen valheellisuuden on joissain tutkimuksissa havaittu lisäävän lukemiseen kuluvaa aikaa ja toisissa tutkimuksissa vähentävän sitä. Tämä tutkimus on myös ensimmäinen, jossa huomioidaan, vaikuttaako uutisen totuudenmukaisuuden asteen tunnistaminen siihen, mitä tunteita uutinen herättää tai kuinka uutista prosessoidaan. Tutkimuksessa koehenkilöt (N = 56) lukivat kahdeksan uutista, joista puolet oli totuudenmukaisia ja puolet valheellisia. Lisäksi puolet uutisista oli esitystavaltaan asiatyylisiä ja puolet populistisia. Tutkimuksen aikana koehenkilöiden lukemista seurattiin silmänliikekameralla. Heidän tunnekokemuksiaan mitattiin kyselyn avulla uutisten lukemisen välissä. Tutkimuksessa havaittiin, että valeuutisten lukeminen herättää lukijassa enemmän hämmästystä ja hämmennystä kuin totuudenmukaisten uutisten lukeminen. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että totuudenmukaisiin uutisiin tehdään pidempikestoisia fiksaatioita kuin valeuutisiin, valeuutisten totuudesta poikkeavia avainsanoja luetaan ensilukukerralla vähemmän aikaa kuin totuudenmukaisten uutisten avainsanoja ja avainsanoista tehdään todennäköisemmin regressio toiseen sanaan uutisen ollessa valheellinen kuin totuudenmukainen. Myös populistisuuden havaittiin vaikuttavan tunteisiin ja prosessointiin. Populistiset uutiset herättivät lukijassa enemmän hämmennystä, ahdistusta ja turhautumista kuin asiatyylisesti kirjoitetut uutiset. Populistisia avainsanoja luetaan pidempään kuin asiatyylisiä avainsanoja niin ensilukukerralla kuin kokonaisuudessakin. Populistisia uutisia lukiessa lukija tekee myös enemmän fiksaatioita versiotyypit toisistaan erottaviin avainsanoihin ja avainsanoihin tehdään todennäköisemmin regressio jostain toisesta sanasta verrattuna asiatyylisiin uutisiin. Tässä tutkimuksessa episteemisillä tunteilla ja lukemisen prosesseilla ei havaittu olevan yhteyksiä keskenään. Myöskään totuudenmukaisuuden asteen tunnistamisen ei havaittu vaikuttavan havaittuihin tuloksiin.