Ryhmä- ja edustajakanteet Suomessa : Miten kollektiiviset oikeussuojakeinot herätetään henkiin?
1.26 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämä tutkielma toteutetaan osana Kuluttajaliitto ry:n ERCCI – Empowering Consumer Capacity Initiative – hanketta (ERCCI-hanke). ERCCI-hankkeen tarkoituksena on luoda edellytyksiä ryhmä- ja edustajakanteiden ajamiseen tulevaisuudessa. Tämä tutkielma muodostaa hankkeen oikeudellisen analyysin. Tutkielman aiheena on kollektiivinen oikeussuoja kuluttajansuojan toimeenpanossa.
Tutkielmassa selvitetään kollektiivisten oikeussuojakeinojen, erityisesti ryhmä- ja edustajakanteiden, käytön edellytyksiä Suomessa. Tavoitteena on havaita, millaisia ongelmia esiintyy kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevassa lainsäädännössä sekä kanteiden nostamisessa ja ajamisessa käytännössä. Havaittuihin ongelmiin ja kehityskohtiin pyritään lisäksi etsimään ratkaisuja.
Tutkimuksessa hyödynnetään lainoppia siltä osin, kun tarkoitus on selvittää yhtäältä kotimaisen ja toisaalta eurooppalaisten lakien sisältöä. Toisaalta tutkimuksen tarkoituksena on myös hahmotella sitä, miten voimassa olevaa lainsäädäntöä olisi syytä muuttaa. Tältä osin kysymys on de lege ferenda -tutkimuksesta, vaikkakaan pohdintaa kollektiivisten oikeussuojakeinojen uudistamistarpeesta ja sen keinoista ei ole rajattu vain uuteen lainsäädäntöön. Tutkielmassa nähdään kollektiivisten oikeussuojakeinojen kehittämisen tarkoittavan myös esimerkiksi totuttujen käytäntöjen ja asenteiden uudistamista. Sekä lainsäädännön tilan selvittämisessä että ongelmien ratkaisujen etsimisessä hyödynnetään myös oikeusvertailua.
Edustajakannedirektiivin myötä ryhmä- ja edustajakanteiden käyttöedellytykset Suomessa paranivat hieman, sillä nykyisin kanneoikeus on laajentunut myös oikeutetuksi yksiköksi nimetyille kuluttajien yhteisiä etuja edustaville järjestöille. Tästä huolimatta ryhmä- ja edustajakanteiden tosiasiallinen hyödyntäminen kuluttajansuojan vahvistamisessa ja sitä koskevan lainsäädännön toimeenpanossa on edelleen vaikeaa. Syitä tälle ovat Suomessa tehdyt ryhmäkannetta koskevat lainsäädännölliset valinnat, kuten opt in -mallin hyödyntäminen, ryhmäkanteen edellytysten tulkinnanvaraisuus ja niitä koskeva erillinen muutoksenhaku sekä hyvitys- ja kieltokanteiden jakaminen eri tuomioistuimiin. Lisäksi erityisenä haasteena ryhmä- ja edustajakanteiden nostamiselle on oikeutetun yksikön rahoituksen ja riskinsietokyvyn riittämättömyys.
Jotta suomalainen ryhmä- ja edustajakannemekanismi saataisiin eurooppalaisen lainsäätäjän toivomalle tasolle, tulisi tarkastella kriittisesti edellä mainittuja valintoja ja mahdollisesti säätää erityisesti ryhmäkanteita koskevista keinoista, joilla niiden ajamista voitaisiin keventää. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteisten vahingonkorvausvaatimusten salliminen, opt in -mallin erilaiset sovellukset sekä rajatut mahdollisuudet opt out -mallin käyttämiseen. Myös rahoitusta koskeva epävarmuus olisi ratkaistava lähtökohtaisesti julkisella rahoituksella, mutta kenties myös puuttumalla maksettavaksi määrättäviin oikeudenkäyntikuluihin.