Elinkeinovapauden rajoittaminen ja yrittäjyyden perusoikeussuoja kilpailuoikeudellisessa kontekstissa – erityisesti suhteessa alkoholilainsäädäntöön

Abstract

Tutkielman kohteenaon perustuslain 18.1 §:n elinkeinovapaus ja sen rajoittaminen luvanvaraistamalla. Elinkeinovapaus on elinkeinonharjoittamisen ja yrittäjyydenvaltiosääntöoikeudellinen perusta. Elinkeinovapauden rajoittamista tutkitaan erityisesti suhteessa alkoholilainsäädännön anniskelulupaan, jolloin viranomaisen käyttämä harkintavalta ja harkintavaltaa ohjaavat yleiset oikeusperiaatteet saavat merkitystä. Mielenkiintoisen lisän tutkielmaan tuo kilpailuoikeudellinen normisto, jota peilataan elinkeinovapauden toteutumiseen.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää elinkeinovapauden sisältö ja määrittää oikeushenkilöiden sekä yrittäjyyden perusoikeussuoja. Viranomaisen lupaharkinnassa käyttämällä harkintavallalla on merkittävä vaikutus elinkeinonharjoittajien yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen kannalta, joten tavoitteena on selvittää harkintavallan määräytymisen perusteet sekä harkintavallan laajuus. Tutkielmassa pyritään myös paikantamaan kilpailuoikeudellisen sääntelyn vaikutusta elinkeinovapauden toteutumiseen, minkä johdosta tutkielmassa on paikoin otettu kilpailuoikeudellinen näkökulma puhtaan valtiosääntöoikeudellisen näkökulman rinnalle. Tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen, jolloin voimassa olevaa oikeutta systematisoidaan ja tulkitaan juridisella tulkintahermeneutiikalla. Virallislähteitä, erityisesti perustuslakivaliokunnan lausuntoja, on käytetty pääasiallisina lähdemateriaaleina tutkimuksen luonteesta johtuen.

Oikeushenkilöt eivät ole vailla perusoikeussuojaa, mutta suojan saaminen on perusoikeuskohtaista. Erityisesti perustuslain 21 §:n oikeusturva, 15 §:n omaisuuden suoja ja 12 §:n sananvapauden oikeussuoja ulottuvat oikeushenkilöihin, mutta näidenkin kohdalla suojan taso vaihtelee. Voimassa olevaan alkoholilainsäädäntöön kohdistuu runsaasti elinkeinovapauden rajoituksia. Alkoholilainsäädäntöä tulisi tarkastella perusteellisesti, sillä etenkin anniskeluluvan lupaharkinnan yhteydessä on ongelmia elinkeinonharjoittajien yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisen kohtelun toteutumisessa. Osaa rajoituksista voitaisiin lieventää ottamalla käyttöön suhteellisuusperiaatteen mukaisia lievempiä rajoituksia, kuten hintasääntely. Alkoholilainsäädännön osalta tulisi poistaa ylimääräinen sääntely ja oikeussääntöjen tulisi olla täsmällisempiä. Kilpailuoikeudellisen sääntelyn tarkoituksena on elinkeinonharjoittajien toimintavapauden turvaaminen, joka toteutetaan pääosin vapaan kilpailun turvaamisella. Vapaan kilpailun turvaamiseksi kilpailuoikeudellinen sääntely pyrkii poistamaan elinkeinonharjoittajiin kohdistuvaa rajoittavaa sääntelyä, jolloin kilpailuoikeudella on tärkeä tehtävä elinkeinovapauden suojaamisessa ja toteuttamisessa.