Ihmiskaupan uhrin ulkomaalaisuus psyykkisen kontrollin välineenä

Abstract

Tutkimus perustuu seminaarityöhön, jonka ovat laatineet Siiri Ala, Hetastiina Häggman, Katriina Kuusinen ja Julia Kyllönen. Tutkielma tarkastelee ihmiskaupan uhrin ulkomaalaisuuden merkitystä psyykkisen kontrollin välineenä. Tutkimuksen keskiössä ovat ulkomaalaisuuden merkitys ihmiskaupan uhrin asemassa, määräysvaltaan ottaminen ihmiskaupan tekotapana sekä erityisesti psyykkinen kontrolli sekä sen hyödyntäminen ihmiskaupassa. Tarkoituksena on selvittää, minkälainen merkitys ihmiskaupan uhrin ulkomaalaisuudella on psyykkisen kontrollin mahdollistajana. Tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan hyödyntämällä lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskäytäntöä, oikeudellista ja oikeuspsykologista kirjallisuutta sekä tutkimusta. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään erinäisiä virallislähteitä. Tutkimus on pääasiassa lainopillinen, mutta sitä täydennetään myös oikeuspsykologisella tiedolla. Tutkielman ensimmäisessä osassa määritellään määräysvaltaan ottaminen ja psyykkinen kontrolli ihmiskaupan tekotapoina. Tämän jälkeen tutkielmassa käsitellään ihmiskaupan uhrin ulkomaalaisuuden merkitystä ja sen vaikutuksia riippuvaisen aseman ja turvattoman tilan syntyyn. Lopuksi tarkastellaan haavoittuvuustekijöitä, jotka erityisesti altistavat psyykkiselle kontrollille. Psyykkinen kontrolli on fyysistä kontrollia yleisempää, mutta sen tunnistaminen on usein haastavaa. Ulkomaalaisuuden merkitystä psyykkisen kontrollin mahdollistajana ei ole toistaiseksi tunnistettu riittävän selkeästi oikeuskäytännössä tai viranomaistoiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta psyykkisen kontrollin keinoista ja vaikutuksista erityisesti ulkomaalaisten ihmiskaupan uhrien kohdalla. Tutkimus osoittaa, että uhrin ulkomaalaisuus on keskeinen psyykkisen kontrollin mahdollistava tekijä. Erityisesti ulkomaalaisen uhrin kielimuuri, haavoittuvainen asema sekä oikeudellinen tietämättömyys vieraasta yhteiskunnassa mahdollistavat psyykkisen kontrollin hyödyntämisen ihmiskaupan tekotapana. Tutkimustulosten perusteella tutkimuksessa esitetään, että uhrin ulkomaalaisuus ja psyykkisen kontrollin ilmenemismuodot tulisi huomioida nykyistä systemaattisemmin ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi sekä heidän suojaamisensa tehostamiseksi.