Varaa käräjäoidä? Oikeudenkäyntikulut ja pääsy oikeuteen

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan oikeudenkäyntikuluja koskevaa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun (1013/1993) sääntelyä perustuslain 21 § (731/1999) oikeusturvaperusoikeuden kannalta. Oikeudenkäyntikulusääntelyssä erityishuomio on luvun 1 §:ään vuonna 1999 tehdyissä muutoksissa sekä samana vuonna lisätyissä säännöksissä 8 a § ja 8 b § (368/1999), jotka koskevat 1 § hävinneen korvausvastuun pääsäännöstä poikkeamista oikeudellisen epäselvyyden ja asianosaisten erilaisesta asemasta johtuvan kohtuuttomuuden tapauksissa.

Pääasiallisena aineistona on käytetty lain säännösten lisäksi niiden esitöitä sekä oikeuskirjallisuuden kannanottoja ja joitain korkeimman oikeuden ennakkotapauksia. Oikeudenkäyntikulujen määrään on haettu johtoa Kaijus Ervastin vuonna 2009 julkaistusta tutkimuksesta (Ervasti, Kaijus: Käräjäoikeuksien riita-asiat 2008. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedoksiantoja 93. Hakapaino Oy, Helsinki 2009).

Tutkielmassa katsotaan oikeudenkäyntikulujen määrä niin korkeaksi, että tosiasiallinen pääsy oikeuteen saattaa vaarantua. Oikeudenkäyntikulusääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että entisestään korostetaan tuomioistuimen velvollisuutta ratkaista kulukysymys kaikkia oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä viran puolesta soveltaen. Lisäksi ehdotetaan lisättäväksi lakiin näytöllisen epäselvyyden poikkeus. Näitä toimia pidetään välttämättöminä, muttei kuitenkaan riittävinä keinoina oikeuteen pääsyn turvaamiseksi.