Avautumisen prosessi : Toimijuus Stefanus Toropaisen henkisessä työssä

dc.contributor.authorIitti, Vesa
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Cultural Research and Art Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Uskontotiede|en=Study of Religion|
dc.date.accessioned2020-05-28T21:00:55Z
dc.date.available2020-05-28T21:00:55Z
dc.date.issued2020-05-05
dc.description.abstractTämä pro gradu -tutkielma käsittelee toimijuutta Stefanus Toropaisen henkisessä työssä. Toropainen on suomalainen (s. 1952), enimmäkseen Turun alueella vaikuttanut mies, jonka tärkein henkisen työn konteksti on 1970-luvulta saakka ollut ns. Neljäs tie -liike. Neljännen tien (tai yksinkertaisesti ”Työn”) perustaja G.I. Gurdjieff (c. 1866–1949) lasketaan erääksi tärkeimmistä vaikuttajista 1900-luvun alun uusien henkisten liikkeiden kentällä. Keskeisenä tutkimuskysymyksenäni tarkastelen, minkälaista Toropaisen toimijuus on. Toimijuudella tarkoitan subjektin kykyä vaikuttaa toimintaansa, saada aikaan itselle merkityksellisiä asioita omassa ympäristössä ja suhdeverkostoissa. Työni kannalta tärkeimmät toimijuuden teoreetikot ovat Terhi Utriainen, Tiina Mahlamäki, Albert Bandura ja Tuija Hovi. Lähestyn aihetta haastattelemalla Toropaista, jonka maailmankuvaan niin new age kuin länsimainen esoteriakin on vaikuttanut syvästi. Haastattelujen lisäksi käytän aineistonani Toropaisen omaelämäkerrallista, julkaisematonta kirjoitusta Stefanus Toropaisen nousu pyhälle vuorelle – erään mystikon päiväkirja (julkaisematon, 2014). Analysoin sekä haastatteluja että Toropaisen kirjoitusta sisällönanalyysin keinoin. Toropaisen henkisestä työstä löytyy monenlaista ja monitasoista toimijuutta. Hänen itsensä lisäksi toimijana hänen toimijakentästään löytyy jaettua toimijuutta mm. niin inhimillisten kuin ei-inhimillisten opettajien ja oppaiden kanssa. Toropainen kokee itsensä monitasoisena toimijana: hän näkee itsessään olevan niin luonnollista, inhimillistä, kuin jumalallista toimijaa. Vaikka Toropainen näyttäytyy aineiston pohjalta hyvin postsekulaarina henkisyyden harjoittajana tai etsijänä, ei hänen henkisessä työssään kuitenkaan painotu yksilöllinen minä. Aktiivisen ympäröivän todellisuuden kontrolloimisen ja siihen vaikuttamisen sijaan Toropaisen henkinen työ suuntautuu korostetusti sisäänpäin: Toropainen kokee henkisen työnsä olevan avautumista jollekin inhimillistä itseä paljon suuremmalle.
dc.format.extent92
dc.identifier.olddbid166560
dc.identifier.oldhandle10024/149694
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/11744
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2020052839631
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/149694
dc.subjectAvautuminen, henkisyys, G.I. Gurdjieff, Neljäs tie, esoteria, new age, toimijuus, lumottu toimijuus, jaettu toimijuus, kollektiivinen toimijuus, kehollisuus, sisällönanalyysi.
dc.titleAvautumisen prosessi : Toimijuus Stefanus Toropaisen henkisessä työssä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Iitti_Vesa_opinnayte.pdf
Size:
694.75 KB
Format:
Adobe Portable Document Format